Taru tavaroiden herrasta ja muita hahmoja

                                                            Nääs©MinnaKarjalainen

Viisain oli se kylän tietäjä jo varhaisen Suomen jossain hirven-nahkamajassa, joka osasi alusta asti sanoa, että viisain on se, joka tietää ettei tiedä. Oppia voi aina uutta, vaan ei koskaan kaikkea. Mistä siis tulevat seuraamme kouluissa, työpaikoilla ja yllättäen kaverijoukoissakin nämä kaikkitietävät ihmiset? Saksankielinen versio Besservisser kuvaa tätä olentoa.

Nimi: Besservisser

Ulkonäkö: Nokkelat terävät silmät ja koppava nokka.

Motto: Koirat muuten haukkuu ja kanat kotkottaa.

Paikka: Siellä missä muut eivät osaa itse 

Kaikkitietävää ei tarvita mihinkään. Hän laukoo yleispäteviä totuuksia joka asiasta. Asioita, jotka kaikki tietävät, mutta jotka ovat niin itsestäänselviä, että ne jättää mieluusti sanomattakin. Muillakin ihmisillä on kyky ajatella omatoimisesti. Tämä unohtuu harvinaisen usein Kaikkitietävältä.

 Kaikkitietävä kertoo miten "kukat tarvitsevat vettä, joten ne on hyvä kastella", "liika rasva ruuassa ei ole hyväksi" sekä neuvoo miten takki laitetaan henkariin oikein. Usein huomaat juuri itse ajattelevasi asiaa, kun Besservisser on sen jo laukonut ilmoille äkkiä ennen kuin sinä ehdit. Äkkiä ennen kuin vaan sinä itse ehdit toimia älysi mukaan ja ehdottaa jotakin muille. Kaikkitietävälle on täysin mahdoton ajatus, että joku ikinä oppisi mitään yritys-erehdys menetelmällä tai kantapään kautta.

Kaikkitietävä ihminen yrittää jatkuvasti vaikuttaa muiden ajatuksiin ja hallita heitä. Valitettavasti kyseisellä sitten onkin porukan kuivimmat jututkin. Mitään kovin ihmeellistä ei nimittäin Kaikkitietävän elämässä yksinkertaisesti EHDI tai VOI tapahtua, sillä kaiken pitää olla prikulleen hallinnassa ja täysin järjestyksessä. Tapahduttava oikeaan aikaan hänen suuren tahdonalaisen älynsä voimalla, sillä jokainen tarvitsee jatkuvasti hänen ohjaustaan, apuaan, älyään ja johtamiskykyään.

Toki on erittäin suotavaa, että on olemassa ihmisiä jotka ovat tarkkoja aikatauluista ja siitä, ettei se lompakko unohdu Marjutilta siihen bussipysäkin penkille eikä se kännykkä putoa sinne vessanpönttöön Minnalta (jolle tämä kävi komisen kertaa peräkkäin), mutta liika on aina liikaa. Jatkuva neuvominen ja pilkun viilaaminen aiheuttaa suuresti ärsyynnystä hyvin monissa ihmisissä, muun muassa tämän tekstin kirjoittajassa.

MinäNiinMieleniPahoitin!©MinnaKarjalainen

Seuraava henkilömme on nimeltään Mielensäpahoittaja, josta onkin ollut paljon keskustelua monessakin mediassa. Muun muassa Taloussanomien nettisivulla Heini Karjanmaa kirjoittaa:

”Heitä kohtaa asiakaspalveluissa kaikkialla, missä tavaroita ja palveluita vaihdetaan: ihmisiä, jotka marmattavat pelkästä ilosta tai pakosta. "Mielensäpahoittaja" haluaa olla uhri. Hän valittaa jälkikäteen hotelliin, ettei löytänyt aamiaishuonetta, sen sijaan, että olisi kysynyt.”

Jutussa ollaan myös listattu Mielensäpahoittajan uhreja tähän tapaan:

” Joillakin on ihan kaikki pielessä: portaat huonon väriset, parkkiruutu vinossa väärään suuntaan. Kaupan pitäisi maksaa parkkimaksu, jos ei löydy paikkaa. Ollaan aivan tolaltaan, koska ananas oli sisältä huono, kauppaketjun asiakaspalvelupisteen työntekijä listaa.”

Nimi: Mielensäpahoittaja (englanniksi voisi olla vaikka the grouch meinaten mörökölliä ja murjottajaa)

Ulkonäkö:  sen näköinen, että siitä voi valittaa äidille, miksi minusta tän näköisen teit??!! Saako tästä korvausta??!

Motto:  Taivas on väärän värinen.

Paikka: Kauppojen kassat, parkkihallit, kaikki missä tarjotaan palvelua

Kyllä suomalainen sitten osaakin valittaa! Miettisi sitä afrikanmiestä välillä.
                
                                                                                      kuva©MinnaKarjalainen

Viimeinen henkilö, jonka voisi tässä esitellä on materialisti.

Nimi: Tavaroiden Herra

Ulkonäkö: Vaikea erottaa kaikesta siitä tavarasta ja vaatemäärästä

Motto: SIIS KATO VÄHÄN TÄÄ ON HIENO!!! SIIS VÄHÄKS!!!

Paikka: Tavaroita syöksevät tuolivuoret Mordor myymälöissä

 Taru tavaroiden herrasta alkakoon ! Hänet näet Ikeassa, Hulluilla päivillä ja suurissa alennusmyynneissä. Joka helkutin muovikukka ja kukka-astia kiinnostaa.  Täytyy tunkeilla, näprätä, kosketella ja töykkiä muita saamasta ilmaisia Nivean puhdistusainenäytteitä ja jotain helvetin Doven käsirasvapaakkua.

”Kun omistat tarpeeksi tavaraa, lopulta tavarat omistavat sinut.” sanoi Tyler Durdenkin elokuvassa Fightclub. Hänen kaltaisiaan sietäis enemmän olla. Nii hyvän näköinenkin kaveri.

Materialisteja on moneen junaan, mutta naisia ovat suurin osa heidän edustajistaan. Vaatteita valitaan kauppareissua varten kaksi tuntia ja vaihdetaan välissä kolmesti. Sitten on laukun valinta. Lopulta kengät. Hiusponnarin vaihto.

Ihmiset saavat merkityksensä sen perusteella paljonko tavaraa ja millaiset vaatteet heillä on. Älypuhelin on rakkain, sillä se on kuin elävä tavara ja siihen on helpompaa olla yhteydessä kuin oikeisiin elollisiin olentoihin.

Ikeasta tuli muuten mieleen, että siellä on se hauska väite, että ”pahoinpitelemme tuotteitamme” ikään kuin iskurepliikkinä seinässä. Kuvassa norsu talloo sitä tuolia. Mieleeni tulee pahaa-aavistamaton materialisti joka käytävää kuljeskellessaan törmää myyjään moukaroimassa muovituolia seinään raivon vallassa ja hullun ilme naamalla silmät selällään, että  "KYLLÄ TÄMÄ KESTÄÄ !!!  HAHAHAHAHAH!!!  HEI ÄLKÄÄ MENKÖ!!!"

Hulluja nuo Ikealaiset.