kuva©MinnaKarjalainen
”Heitä puolivoltti. Ootsä upee?”
”No et sää kyllä mikään kaunotar oo…”
”Jos mä oon se metsä ootko sä se peikko?”
Väsyttää. Ei ehkä ne iskurepliikit, vaan se siirappimaisuus ja eroonpääsemisen vaikeus. Ja haikeus.
”Onkos teillä sieltä mallikoulusta vapaata?”
Hyvä juttu oli Lapissa eräässä Levin karaokebaareista, kun
70-vuotias mieshenkilö tarttui kaulaani ja sanoi:
”Suudellaanko?”
Siskoni sitten pelasti tilanteen tönäisemällä miehen
kauemmas ja sanoen kuin vahingossa: ”Sää voisit olla meidän Ukin veli!”
Ei se ikä merkitse. Aina kannattaa yrittää, vaikka tytsy olisi oman lapsenlapsen ikäluokkaa.
Kerran istuskellessani kaverini kanssa baarissa Tampereella
pöytään istui koko illaksi mies. Hän ei puhunut sanaakaan. Vasta tuntikausia
istuskeltuaan ja tuijotettuaan rohkeni sanomaan:
”Mä en oo tehnyt sitä kenenkään kanssa. Tää olis nyt nöyrä pyyntö…”
”Mä en oo tehnyt sitä kenenkään kanssa. Tää olis nyt nöyrä pyyntö…”
MIKÄ IHMEEN NÖYRÄ PYYNTÖ? Jos ei voi edes tervehtiä, niin kannattaako heti hypätä sinne kammarin puoleisiin asioihin.
Oma neuvoni tällaista
harrastaville miehille on, että ei käytä iskurepliikkejä ollenkaan. Jos ei oma
persoona tee naiseen vaikutusta, niin tuskin ne koreat sanonnatkaan ja
sananlaskut.
”Sä oot mun nainen seuraavat 15 minuuttia.”
Jep.
Tässä lopuksi voisin julistaa voittajan.
Eräs tyyppi koki hyväksi ideaksi tehdä vaikutus mennä sanomaan mieskaverilleni: "Saaksmä hakata sun naisen?" Kävi melkein niin, että joutui itse hakatuksi.
Hyvä niin.
Eräs tyyppi koki hyväksi ideaksi tehdä vaikutus mennä sanomaan mieskaverilleni: "Saaksmä hakata sun naisen?" Kävi melkein niin, että joutui itse hakatuksi.
Hyvä niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti