lauantai 29. kesäkuuta 2013

Säälittävä yritys

Once©PakinoivinAikein


Tänään havahduin muiden blogeja ja omia juttujani lukiessani, että säälittävistä yrityksistäni huolimatta en ole kyllä kovin syvällinen kirjoittaja. Ainakaan vielä pitkään aikaan (Heh.)

Totuus on se, että syvällisyys ja asioiden tarkastelu monelta kantilta vaatii kypsyyttä ja elämänkokemusta, mitä minulla on vielä kovin vähän.

Olen kasvanut lapsuuteni hyvin ruusuisissa ja onnellisissa olosuhteissa vailla huolen häivää. Ja se kyllä näkyy. Opiskelut ovat sujuneet sen suuremmitta ongelmitta samoin kuin kaverien hankkiminen ja ihmissuhteet.

Miehetkin on elämään valittu suhteellisen huolella. Heti ensimmäinen suhde kesti lähes kolme vuotta ja kun erosi, sitä kaipasikin jo jotain muuta, eikä se erokaan maailmaa tuhonnut.

Suoraa sanoen olen pölvästi ja nulikka. Monet sanovat sanoilla "hoopo", "hullu" ja "huoleton veikko". Hullu on ehkä se, minkä olen kuullut entien. Se johtuu siitä, että vaihdan aihetta usein kesken lauseen, kiinnitän huomiota erittäin epäkummalisiin asioihin ja mielentilani vaihtelevat jatkuvasti.

Enpä silti väitä, ettei tuo sopisi jokaisen nuoren ihmisen muottiin. Olen kyllästynyt puhumiseen "massasta ja massoista" , sillä jokainen ihminen on eriskummallinen ja erilainen ja ihana tarkasteltavaksi ja jokaisella tarina kerrottavanaan.

Mikään ei ole parempaa kun punaviinilasin äärellä istua iltaa vanhan tai uuden tuttavan kanssa ja kuulla hermot repäisevän jännittäviä ja naurattavia tapahtumia ja NAUTTIA siitä, ettei ole vielä kokenut läheskään kaikkea eikä voikaan.

NI.

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Kaikki tukemaan biohajoavaa muovia !

Jättäkää ne perkeleen muovipussit ostamatta ja koittakaa muistaa kangaskassit tai isot käsilaukkunne messiin kaikkialle !

Kyseinen uutisjuttu täräyttää:

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3013931/meret-muuttumassa-muoviliemeksi


"Koska muovi ole biohajoavaa, muovijäte muuttaa meriveden muoviliemeksi. Muovin kappaleet pilkkoutuvat yhä pienemmiksi osasiksi ja päätyvät vesistöjen kautta ravintoketjuun, ja lopulta lautasillimme."

(Eli siis "Kaikki syömään muovia! Muovi on terveellinen hedelmä..." muokkaus itsekeksimästäni lastenlaulusta - juu juu juu !)

"Kalastussiima kestää 600 vuotta, muovisen kertakäyttövaipan tai pullon hajoamiseen kuluu 450 vuotta..."

"Liemikilpikonnan sisuksista löytyi taskulamppu, nailonköysi ja lelurekka."



"Nykyään ei ole enää yhtään neliökilometriä merta, jossa ei olisi muovinkappaleita. Tyynen valtameren muovipyörre on halkaisijaltaan noin 1 500 kilometriä eli pinta-alaltaan suurempi kuin Keski-Eurooppa."

"Mooren mukaan maailman kauppalaivat viskaavat joka päivä sumeilematta noin 640 000 muovitynnyriä mereen."

Lisäksi moni muistaa ehkä Facebookissa ja muussa sosiaalisessa mediassa kiertäneen järkyttävän lintuvideon, missä muun muassa albatrossit kaukana kaikesta ihmisasutuksesta meren äärissä syöttävät poikasilleen hammasharjoja ja muovinpaloja.

On kuitenkin myös toivoa: biohajoava muovi ja tulevaisuuden luontoystävälliset materiaalit. 

Minua ärsyttää suunnattomasti näin vastuuttomat ja NOLOT teot luonnolle. Koko muovi tuntuu lapselliselta keksinnöltä, jota ei voitu kehittää tarpeeksi. 

torstai 27. kesäkuuta 2013

Ihmiset ja Puistonurmi


Ne päivät parhaat,
kun ihminen ei kotia kaipaa,
ei hukkaa nettiin aikaa,
ei tavaroita tai puhelinta,
mikroa saati sähköä,
ei mennä kotiin yöksi,
tai tehdä mitään työksi
jää niin kaunis muisto
kun vain ihmiset ja puisto.



FriendsWillBeFriends©PakinoivinAikein

Eilen oli töiden jälkeen päivä, jolloin sai unohtua. Ulkona syleili kostea helle, ei kokenut olevansa Suomessa, (tunne mitä odottaa helvetin kauan.) 

Se, kun ei koe olevansa Suomen kesässä, on hyvää Suomen kesässä.

Oli pesukoneen raijaamista Hannibal Lecter-tyylillä ympäri Tamperetta, kaiuttimien tunkemista hissiin, kuuman kiinalaisen syömistä ja hikoilua ja ihanalla terassilla olemista, joka muuttui pussikaljaksi kun allekirjoittanut unohti passinsa, koirakonttaus kävelyä puistossa (do not ask), rasittavaa suutelua nurmella miehen kanssa samalla kun kaveri kiertää ympäri ympäri laulaen "Kaksi vanhaa puuta sateen kiertämää..." 

On hauskaa vain istua kera parhaiden ystävien ja olla menemättä kotiin varsinaisesti ollenkaan. Suoraa töistä puistoon, yöksi kaverille ja takaisin aamulla töihin. On vain pieni kangaslaukku missä tarpeellisimmat tavarat. Hauskaa kekkulointia, lämmin nurmi. Oma naama saanut runsaasti väriä ja pisamia tietysti, jotka puhkeavat aina yhtä puskasta.

Kauheasti sitä hölöttää kaikkea kun on kädessä kalja ja siideri, eikä mihinkään kiire. Yhtäkkiä on kello yksitoista ja siirrymme baariin. Ja jossain kohtaa iskee totuus kuin nyrkki naamaan, että kahdeksalta aamulla alkaa työt !

Aamulla ootti nestehukka ja unihalvaus. No ei sentään.

Jälleen kerran lieviä krapulaoireita töihinmennessä, mutta buranan ja kahvin yhdistelmä heitti kaikki oireet yli laidan ! Kummaisaa ! (Netissä luki tutkimuksesta, mikä komppaa tätä kofeiinin ja ibuprofeiinin yhdistelmää lievittävän krapulaa.)



KUKAH©PakinoivinAikein

Koiralla on edelleen jännetuppitulehdus ja jalkakipuja, mutta lyhyet lenkit ja hieronta ja venyttely ja hyvänä pitäminen ovat saaneet ehkä parempaan suuntaan hiukan. Kävin pesemässä koko eläimen, sillä kaikkipäiväinen ulkona makoilu saa vatsakarvat melko pahanhajuisiksi parissa kuukaudessa. Pesu on Topista epämiellyttävää, mutta viileys mukavaa, joten se ei osaa päättää ollakko tän asian kaa tässä nyt niin kun ok, vaiko ei todellakaan. Seurauksena vaivautunut ilme ja nojailua takaseinään sekä pieniä karkausyrityksiä.

TopiJaVesiElementtinä©PakinoivinAikein

Uskon, että monia koiria ärsyttää suihkun ääni enemmän kuin itse vesi. Topi hyppäsi pienenä omin ehdoin laiturilta mökillä järveen, josta sitten päätti että maailman hirvein asia. OMAPAHAN OLI IDEANSA. Siitä asti sitten vesi ollut vaivaannuttava elementti.

Suihkun jälkeen varoakseni Topin kipeää jalkaa oli ensin kuivattava varovaisesti ja liikaa innostamatta, sillä Topia koskee nyt hepulointikielto. Kovat hepulivimmat jylläävät päässä suihkun jälkeen, kun sisälle on patoutunut paljon energiaa. Sitten kävelytin otuksen fleksillä ja valjailla olohuoneeseen, missä hetkeksi kiinni olkkarinpöytään, ettei lähde äkkispurtti.

Jotenkin surullista estää toista riehumasta ;:(

Riehuminen ja sekoilu on elämän perusedellytys! (Kuitenkin hyvän maun rajoissa!)


Kyllä taas ärsytti katsoa vanhempia neitosia, jotka heittävät kamalan kuuloista alapäähuumoria pitkin valtakuntaa pikku kuppilassa. Muutkin haluavat kuulla oman äänensä ja jos on pakko puhua siitä tavarasta housussa, niin voihan perustaa oman kuumanlinjan sitä varten VAIKKA SITTE.


maanantai 24. kesäkuuta 2013

Pari poimittua runoain, jotka omistan tekijänoikeuslain nojalla

Televisio

Olen herkkä ihminen.

En kestä välillä katsoa

Joka ikistä jaksoa

Sen päämäärättömiä ihmisiä ja hahmoja

Keksittyjä, valheellisia kasvoja

Tekevät tahallaan vääriä ratkaisuja.

Pyytävät meitä neuvomaan, heitä tavoittelemaan

Paljastavat ihonsa kysymättä ja näyttävät irstaita osiaan

Täydellisinä, muokattuina,

Meille.

Pyytämättä.

Läpi ahdistavan ikkunan

joka ei koskaan nuku.





Kävellen©PakinoivinAikein


Mandariini, joka meni huonoksi

Minua ei voi syödä.


Olen siis vapaa,



Elonpäiväni voin viettää tässä makaamassa.



Tarvitse ei kuin kanavaa vaihtaa.



Mitä sitten jos kinttu vihertää.





Puhdas

Ihminen täynnä tahroja,
menneitä ja tulleita,
haavoja ja rikkautta.

Siinä mistä rikki,
siinä vieressä ehjä.

Vaikka pää on hiljaa,
sydän joskus puhuu
ja kädet uskaltavat koskea.


Se on hän siinä


Se on hän siinä.
Kasvot jotka saavat aina hymyilemään.
Koskaan eivät lupaa maailmanloppua,
vaan jatkoa,
elämää ja hauskoja hetkiä.
Tekemistä, saavuttamista ja
aina. Uutta.

Ne lupaavat kesää,
rantahiekkaa,
ruohoa ja saniaisia,
valoa ja kuumaa kattoa.
Hyvää juomaa kupista
ja nuotioretkiä.

Hauskoja juttuja,
naurua aivan kauheasti.
Riemua ylipursuavasti.

En koskaan halua lakata odottamasta,
hyviä hetkiä.


Joutsen©PakinoivinAikein

Ritari

Sä voisit mä voisin.
Jäisit jos toimisin toisin.
Paremmin ois jos vähemmän joisin.
Ja rikas oisin ja asfalttiritari




Pelkään

Pelkään, että sinua satutan, että sinut menetän.
Koska olen itsekäs, en sitä kiellä.
Sysään syrjään ne, jotka ovat tiellä.
Sanon suoraan,
heitän veitsen,
taas sä kysyt: "Miksi sä teit sen?"
Suustani päästän,
tähtään ja ammun,
vihani syttyy, sitten sammun.


Unta

Hei olen unesi,
nappaan käännän mielesi.

Riita, hah, löydän sen,
pahat sanat,
nyt muistat sen.

Pelko, vai niin,
nyt kiirii päästä varpaisiin.

Suru, rakas lähtemässä,
oota, kasvonsa ovat tässä.

Niitä kun katselet,
sydämes taas aukaiset,
poskiasi kastelet.

Onko se enää unta?

Sammakko Zazar

Sammakko Zazar pyöräili suihkukaivon kantta.

Ympäri ympäri.

Päivät ja yöt.

Sunnuntaina.

Maaliskuussa.

Syvät reiät siellä täällä.

Musta-aukot.

Kyllä kuumotti.


Nyrkissä

Nyrkissäni on ampiainen.
- Kuollut?
Ei, se on vihainen vainen.
- Sattuuko?
Ei se ainakaan niin sanonut.



LAVUAARI

lavuaari
deodorantti
apina
lumikko
laituri
kaakeli
kavio
kotka
raivo
levätä
sallia
talli
rovio
aisa
sametti
loiste
tuli
ketterä
saita
tuhka
polte
kuuma
lorista
retkottaa
häpäistä
nurkka
lopettaa
ansaita
kioski
kolme
raja

Vaikea ihminen

Vaikea ihminen


neuvoo vaikkei tiedä



lähtee kun pitäisi jäädä



on hiljaa kun pitäisi sanoa



haluaa itse hyväksyntää



vaikka ei itse hyväksy muita



ei vaadi itseltään paljoa



mutta muilta sitäkin enemmän




hämmästyy kun ei saa syntymäpäiväkortteja.




Epäkäs

Kun pitää kasvaa aikuiseksi.
Sitä mietin.
Rauhallinen ja järkevä.
Mutta sanovat.
Olen
epäkohtelias
epäinhimillinen
epänaisellinen
epätoivoinen
epäileväinen
epäsiisti
epäaikuismainen
epäreilu
epäsovinnainen

Joten olen ehkä vain epäkäs.
Mutta kyllä minä yritän.

Leijonan metsästys
Leijonaa sä metsästät
vaan väärää miestä äänestät
kun ei ole väliä presidentillä
vaan hällä joka kulkee sen vierellä.

SE maanantai.

Nufff©PakinoivinAikein



Miksi juuri tämän maanantai piti olla se pahin?

Juhannuksena mitään kovempaa kostuketta ei mennyt kurkusta alas, paitsi hiukan viiniä ja yksi ruisolut (?)
Auringossa tuli lotkotettua veneen pohjalla pelastusliivien ja haavin ja vaappuboxin kanssa samalla kun mies ohjaa moottoria ees sun taas järvellä.

Tulos:
- 30 haukea
- 3 kuhaa (yksi oli vave)

Kaikki hauet pääs takasi järveen. Alkoi kyllä jo sen 25:nnen kohdalla jo vähän rasittaa. 
Ai että mikähän se kala on ? Oisko hauki.

Seuraava. Hauki.

Sitten. Hauki.

Mikähän se sitten vois olla ?

Oisko (villi veikkaus, rumpujen pärinää) VAIKKA HAUKI !

Kaksi kuhaa syötiin. Om nom ja sen pituinen se.

Sitten tulee sunnuntai ja kotiin paluu. Pyykkivuori, ärsyttävä likainen koti täynnä murusia lattialla, auringosta koitunut järkyttävä päänsärky joka jatkuu koko illan ja yön aamuun. Sunnuntai menee torkahdellessa. 

Aamulla järisyttävä väsymys, ei jaksaisi yhtään mitään. Ei varsinkaan töihin. EI EI EI. Miksi ihmislasta näin pahoinpidellään?  Minä toivun lomailusta tässä !

Töissä pää on kuin sementtiä. Toivoo ettei puhelin soisi ollenkaan. Ei jaksa naamoja. Ei jaksa ääniä.

"No siis mun numero on - siis onko sulla kynä ja paperia - siis se olis 0500-344 344 3444 2425 66634333553 "

MINÄ NÄEN SEN HELVATUN NUMERON KYLLÄ SIITÄ PUHELIMESTA KOKOAJAN JOS SAISIN VÄLIIN SEN SANOA !!!

Parhaita ovat nekin soittajat, jotka luettelevat helevatun nopeasti osoitteensa, tilausnumeronsa, tunnuslukunsa, nimimerkkinsä ja salasanansa kaikki mahdollisimman paniikilla ja lujaa, etten missään nimessä pysyisi perässä. Sen jälkeen kun mokaan yhden numeron, he hörähtävät vahingoniloisesti ja turhautuneesti tokaisevat: Ai taasko pitää toistaa?

P.S Jälkeenpäin pyöräiltiin tyttöjen kanssa kolme tuntia + syötiin mahtavaa italialaista jäätelöä. Huippua. Liikunta on kyllä ihme voimavara.

torstai 20. kesäkuuta 2013

Krapula ja Kumikanootti

KuvaKrapulasta ©PakinoivinAikein



Huomasin tänään, että kyllä se krapula ja kahvi sittenkin sopivat yhteen kummasti ! Ei mittee ku töihi kahdeksaksi vaikka alkoikin eilen vähän menojalka vipattaa.

Humalassa ei kannata mennä kenkäkauppaan. Siinä ei ole mitään hienoa. Esittää vain kävelevänsä suoraa ettei myyjät hämmenny ja hyllyt kaadu. Kaikki kengät näyttää tylsiltä ja rasittavilta. Pikkusiskokin huomas kera ystävänsä. 

Kaverit voittaa kilpailuissa kumikanootteja ja mitä helvettiä. Suoraan työpaikalle kuskataan yhtäkkiä veenmoisen iso KUMIKANOOTTI. Tärkeää. 

Kaverit kysyy töissä: mitä sä teet?
- No puhallan toista tuntia tätä v*tun kumikanoottia. Toi pieni istuintyyny erikseen.

(Tiedätte ne ällöttävät puhallusnupukat vai mitä ne on mitkä menee ihan kuolaan ku niitä yrittää uima-altaalla etelässä puhaltaa niitä rantapalloja ja muovilauttoja mitä ne on. Sitten kun ei itse jaksanut enää joku muu perheenjäsen jatkoi ja kaikki saavat osansa siitä helvetin kuminupukasta YÄÄÄÄÄÄKKKKKKKK )

Luin jostain kilpailukollaasista, miten joku tyttö voitti piirustuskisasta naisen pesemään heille mattoja. Ei ehkä heti 12-vuotiaan ensimmäinen toive.

Minun kylläkin olisi.

Joku voitti myös vuoden koiranruuat. Perhe, jolla ei ollut koiraa.

Näin muuten eilen miehen Sorsapuistossa ja nauroin hänelle kymmenen minuuttia. ENKÄ TIEDÄ MIKSI.

Mitään krapulan hoito vinkkejä en jaa tässä (älkää luulkokkaan!) mutta yhden neuvon voin kyllä antaa:

 Juokaa vettä PALJON.

Varsinkin ennen nukkumaanmenoa. Niin paljon kuin menee. Ja mieluiten syökää jotain illan aikana, että vesi imeytyy myös johokin. 

Vain se voi teidät pelastaa !

Eikä sekään.

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Juhannus ja kakka


Juhlantuntu (kesältä 2011) ©PakinoivinAikein



Minua ei oikein voi sanoa Juhannusihmiseksi. Miten sitä oikein vietetään? Olisi nastaa mennä jonnekin suureen Juhannusbileisiin kokon äärelle, mutta ei semmoisia Suomessa ole. Täällä on vain hyttyset ja hiljainen mökkiranta. MEeeeetsääää ja lisää meeeeetsääää. 

Hyvät juhlapyhät ovat Joulu ja Vappu. Muut ovat sitten vähän turhia, paitsi onhan se kiva kun on vapaapäiviä. 

Eikä Juhannuksena kukaan edes varsinaisesti "tule" kohokohtana, kuten Jouluna pukki tai Pääsiäisenä pääsiäispupu edes käy viskaan karamellia (meidän tienlaitaan oli eräänä pääsiäisenä jäänyt suuri rusakko lojumaan, auto kolhaissut. Se meni siinä se jänö.) Vappunakin tulee edes oksennus.

Ja sitten tähän loppuun vielä.

Miehet. On kiva että käytte veeseessä hoitamassa asianne, mutta onko siitä tehtävä päivään varsinainen ohjelmanumero???! Kyllä. Mahdollisesti tilapäivitys Facebookiin tuotteen koostumuksesta, koosta ja ulkonäöstä, hetkestä jolloin tämä tapahtui, oliko krapula, suuri ateria vai nolo paikka. Kenen kanssa, missä ja miksi.

Pahimmassa tapauksessa video tai kuvia. 

Näin on. 

Olen nähnyt.

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Liskodisko



LiskoDisko©PakinoivinAikein


Minä ostin helvatun kalliilla liskoille kymmenen sirkkaa, tarjosin niille ruuaksi mitä kaapista löytyi ja hyi että ne alkoivat kasvaa nopeaan .
Liskoja ei voisi sirkat vähempää kiinnostaa ravinnoksi. Varmaan pelkäävät niitä. Minäkin pelkään.  

Kolme sirkkaa päätti karata boxistaan ja vipsutteli pitkin lattiaa television takana. Minä kirkaisin kolmesti ja hyppäsin miehen naaman päälle sohvalle kirkumaan, missä hän oli nautinnollisesti syventynyt seuraamaan elokuvaa.

Mies oli vihainen.

Minä lopulta sain karkulaiset kuriin ja laitoin ne ja niiden boxin kaappiin.

Buffalomadot sujahtavat liskojen suihin nopsaan, mutta pitäisi jotain vitamiinipitoisempaakin syödä. SYÖKÄÄ NE SIRKAT.

Ei. Aina löytyy aamuisin melankolinen hukkunut sirkka vedestä aamulla.

Mutta hän ei kuollut turhaan!

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Lomanko tarpeessa ?

Jaah©PakinoivinAikein

Viikonlopun ei tarvi olla se normaalein mut miksi minun viikonloput menee aina mahdollisimman raiteiltaan.


Perjantaina mahtaisan temperamenttini takia koko pitäksi suunniteltu baari-ilta juopotteluineen peruuntui. Oli viinit ja kaljat kaapissa viimeistä myäten. Päädyin vihaisena karkuun kotoani vanhempieni taloon, missä pikkusiskoni lähtee kahdentoista jälkeen heittämään minua kotiin.


OLI TÄRKEÄ REISSU.


Lauantaina pääsemme mökille itkupotkuraivarini jälkeen, joka tulee siitä, etten ole nukkunut taas viikkoon kuutta tuntia pitempään.


Mökille pääsemme käänteistä huolimatta ja hetken kunniaksi vetäisen Maraboun ja Daimin sekoitus suklaata naamaan automatkalla sekä kokonaisen Battery-tölkin perään (huimaa.)


Pääsemme mahtaisan grilliaterian ja kahvin jälkeen (lisää kofeiinia) kalaan kolmeksi tunniksi, jonka jälkeen vielä yksi tee ja kahvi, minkä jälkeen istun ja vapisen huonovointisena ylikofeiini-annostuksissani puolilämpimässä saunassa ja pitelen vatsaani. Käyn oksentamassa sammaleella metikössä, missä suuri pillerinpyörittäjä-örkki juoksee karkuun.


Matkalla kotiin hörpin piimää ja puhun hervottomia kanssamatkustajille. Kädet tutisevat ja pää tuntuu irronneen muusta vartalosta.


Kotona oksennan jälkeen. Tällä kertaa myös piimät.


Sunnuntaina herään jälleen kiukkua täynnä, kun en pääse päästämään höyryjä pihalle kuntosalille. Päätän tehdä muutaman raivoisan liikkeen kotona ja kas niin potkaisen huoneeni oveen halkeaman. Noh se on uusi ovi sitten. Mies oli jälleen erittäin tyytyväinen.


Myöhemmin mies käy näkemässä kavereitaan ja vanhemmillaan sun muuta ja minä nukun putkeen viisi tuntia. Herättyäni olen taas oma itseni.


Viimeinkin.


Entäs sitten työpaikalla.

Ihmiset ihmettelee mikä on hätänä, kun tulen nauraen ulos vessasta.


"Ei tiedä hyvää, jos ihminen tulee nauraen ulos vessasta," tokaisee eräs mieshenkilö.


Viikkaan yrityksen logolla varustettuja paitoja kaksisataatuhatta (siltä se tuntui) ja alan yhtäkkiä sekopäisenä hohottaa firman minikokoiselle mainokselle Ruori-lehdessä. Mainoksessa lukee: "Veneesi turvaksi." 


Kaikki pelkäävät vielä enemmän. Eivät ymmärrä MIKÄ siinä naurattaa. En minäkään. Ehkä se että se oli niin pieni. Tai koko Ruori-lehti. Sanooko teidän kaverit teille:


"HEI LUIKSÄ SEN JUTUN SIITÄ RUORI LEHDESTÄ LUITKO JA KATSOIT SITÄ MAINOSTA VARSINKI NIINHÄN? SE VENEESI TURVAKSI?"


Ruori-lehti muutenkin oli noin kokoa A2 (en tiedä sitä pienempää  lehtikokoa.)

Kirjoitan Mappiin Muroleenkatu. 

Ei kukaan tosissaaan anna nimeksi millekään Murolee. Jos annat jollekin (esimerkiksi kissalle, lapsellesi tai jauhomadolle) niin minulle heti viestiä kuvalla varustettuna !

torstai 13. kesäkuuta 2013

Kaikkea pitäs ehtiä

Tänään kun heräsin ajattelin heti:

Nyt on jo torstai ! Vastahan heräsin ja oli keskiviikko ! Taas yksi päivä meni menojansa! En ehtinyt eilen kuin olla töissä, käydä kaverilla, auttaa muutossa ja käydä Amadeuksen terassilla ja kotona vaan katsoa jakson South Parkia. EMMITTÄÄ MUUTA !

Salilla ois pitäny käydä ja vähintään piirtää sarjakuvaa loppuun tai toteuttaa edes jotakin taiteellista. Huoneestakin puuttuu verhot ja suihkusta suihkuverho. 

(Hauskoja suihkuverhoja saa muuten tilattua netistä, kun valikoi vaan kuvan ja laittaa sinne. Olisi kiva ottaa jonkun kaverin Provinssikuvasta suihkuverhoon kokonaiskuva tai jumppakassiin tai aamumukkii. Muitakin rumia kuvia on miljoona varsinkin itsestäni se on hyvä asia.)




AngstiHepo©PakinoivinAikein




Viime maanantaina sain aikaiseksi paljon. Otin raivolla itseäni niskasta kiinni työväsymyksestä huolimatta, en alkanut katsoa Netflixistä Breaking Badia vaan otin varaston avaimen ja marssin varastoon ja valmiiksi kärttyisenä siitä, että joudun sen kanssa taisteluun.

Saatanan ahdas varasto. Jossakin tuolla tuon järkyttävän kokoisen pöydän takana on kuvaamataidontöitäni lukioajalta. Niitä tulin hakemaan huoneeni seinälle.

ONE MAAN, ONE GOLD, ONE MISSION !

No, varsinainen missio siitä tulikin. Rämyän ahtaaseen varastoon, tulee kauhea hiki ja avaimet putoaa jonnekin välikköön varaston lukkoon kiinnittyneenä. Pelkään repiväni kaikki työt silpuksi ja kaatavani pöydän kaikkien lasien ja lasikulhojen päälle.

Melkein niin kävikin.

Seuraavaksi muistan, että haluan sieltä myös melko suurehkon mattoni ja alan hirveämmällä raivolla repimään sitä kaikkien miehen jakkaroiden ja pelikonsolien ja ohjainten ja taulun, johon kerätty baseball-kortteja (mitä helvettiä en tajua miehiä) alta. Viimein kaikki ovat ulkona ja olen voittaja.

Lopulta pääsen kuntosalille ja päivä meni muutenkin aivan nappiin.

Aamulla herään hirvittävään lihassärkyyn ja tuntuu kuin olisi tapellut jonkun kanssa.

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Perkeleen päänsärky

Ihmisellä on ihan tuhottomasti vaivoja.

Naisilla rasittavin ja turhin niistä on ehkä PMS - onko sitä edes oikeasti vai onko se vaan kaiken semmoisen yleisvitutuksen summa ennen menkkoja ja menkat nyt ylipäätään on ihan hirveä riesa.

Sitten on kaikki semmoiset vaivat joista on yököttävä puhua ja niihin en mene.

Ja sitten on päänsärky. Tuo kaikesta johtuva saakelin ongelma. Se tulee kun on liian kylmä, tulee kun on hellettä, tulee kun on syönyt huonosti, tulee jos haisee voimakkaalle jokin, tulee jos on väsynyt...

Miks tarvii.

Päänsärky ja väsymys tuottavat silti hauskojakin asioita.

Tarpeeksi väsyneenä alkaa lukea kaikkea hauskasti. Töissä yhtä laskua lukiessani luinkin:
"Perusperse pesuharja" kun oikea versio kuului "Peruspesu pehmoharja."




torstai 6. kesäkuuta 2013

Mikro Jurassic Park

VilkkaampiSaiNimenBruno©PakinoivinAikein


Eläinpuodissa sanottiin, että näitä pikku liskoja on houkuteltu veteen eivätkä ole suostuneet menemään juurikaan. Ihmettelinkin, kun kaupassa oli vettä hyvin vähän altaassa.

No, hiukan pakastehyönteisruokaa, eläviä pikkujauhomatoja messiin ja liskot purkkiin, jossa sopivasti kosteutta messissä. (Hirvittävä kaatosade iski ulkona, onneksi ei päässyt meihin käsiksi.)

BrunoEiSäikyTurhia©PakinoivinAikein

Liskot altaaseen, menee n. 6 minuuttia niin toinen lähtee innokkaalle tutkimuskierrokselle. Nuuhkii tuota kuvassa vinossa olevaa majaa (pitänee suoristaa kun liskot siitä hetkeksi malttavat lähteä) ja lopulta sukeltaa veteen ja tekee kunnon spurtin ympäri allasta. Kyllä hämmästyin. Ilmeisesti vesi miellyttää.

                                          LempinimiJafarElleiPaljastuTytöksi©PakinoivinAikein


Suodattimesta eivät olleet moksiskaan (onneksi se onkin hyvin hiljainen, siirrän sitten jos haittaa) ja erityissuosiota sai pallomaiseksi kasvava vähän konnanputkea muistuttava kasvi. 

Vilkkaampi tutkiskelija sai nimekseen Bruno ja ainakin tarkastelujeni mukaan vaikuttaisi poika olevan. Toisesta en ole varma, mutta hän on nyt lempinimellä Jafar, jos lienee hänkin poika. Jafar tykkää selvästi enemmän piilotella varsinkin pallokasvin sisällä, mutta sitäkin suurempi ruokahalu. Ei tarvinnut kuin toukan ilmaantua, niin jo kävi leuat kiinni naps. Hämmästyin tästäkin, sillä kaupassa sanottiin, että saapumispäivänä ja siitä eteenpäinkin parina päivänä ei välttämättä ruoka maistu.

Noh. Sinne pari pientä jauhomatoa solahti. Ja melkoinen saalistusviettikin. Mitä kovempaa toukka juoksi sitä hurjemmaksi lähti lisko perään. Molemmat saivat osansa. 

Kaikki siis erinomaisesti <3


Toimintaelokuvista



                                                   SenSiitäSaa©PakinoivinAikein


Olen sitä mieltä, että suurin osa elokuvista tähtää rajuun toimintaan, räjähdyksiin, jännitykseen ja seksuaalisuuteen. Nämä ovat tietysti MYÖS NAISIA kiinnostavia elementtejä, mutta miksi silti näen niissä sen miehiä kosiskelevan ja TYPERÄN meiningin ?

TÄMÄ TEKSTI SISÄLTÄÄ YLEISTÄMISTÄ JA LIIOITTELUA SEKÄ SARKASMIA JA PERUSTUU OMIIN MIELIPITEISIINI KUITENKIN HUUMORILLA.

Miksi en itse tykkää niin paljoa toimintaelokuvista?

NO - koska siellä on aina päähenkilönä sellainen "omantiensäkulkija" hiljainen möllöttäjä-mies, jolla ei ole mitään sanottavaa mihinkään, mutta joka osaa käyttää asetta kuin unelma ja jolta paljastuu yhtäkkinen sixback hänen paitansa repeytyessä ampumakahakassa.

JA - koska siellä on AINA oltava erittäin seksistä kiinnostunut ja seksiä pursuava vapaa sinkkunainen (yleensä blondi) ilman lapsia ja vailla älliä vähissä vaatteissa, mutta silti osaa käyttää asetta hänkin kuin unelma ja väistellä luoteja kuin Neo Matrixista konsanaan, vaikka elämäntarinaltaan ei ole mihinkään aseeseen ikinä koskenutkaan. Lisäksi hän on täysin valmis lähtemään miehen mukaan ja unohtaa kaiken muun, kun hänen kotinsa räjähtää palasiksi kesken uljaan rakastelutuokion päähenkilön kanssa. Jos niitä lapsia oli, he kuolevat räjähdyksessä tässä viimeistään.

KOSKA - rikolliset ovat väistämättä usein typeriä ja ärsyttäviä - tekevät typeriä johtopäätöksiä ja virheitä "Hei kuljen ase kädessä ja kurkistan tuonne postilaatikkoon jos ne piileskelisivät siellä," ja kun mörökölli kurkkaa laatikkoon, joka olisi liian pieni edes paskantamiseen, sankaripari hyppää esiin suuren tyrannosauruspatsaan takaa ja kumauttaa häntä tuolilla.

SILLÄ - loppujenlopuksi syvällisyys, hyvä dialogi ja muut mielenkiintoiset teemat jäävät kaiken tämän alle.