Blogeista

                                                          kuva©MinnaKarjalainen

Pidän erilaisista blogeista joissa ihmiset erittelevät asioitaan ja kuulumisiaan. Blogi voi olla millainen vain, mutta saanen ilmaista ärtymykseni sellaisia blogeja kohtaan, joissa ensinnäkin käytetään todella epäselvää kirjoituskieltä. Välimerkit ja isot ja pienen alkukirjaimet ovat päin prinkkalaa. Ei sillä, että itse olisin mikään kirjoittamisen ihmelapsi (kaukana siitä EHEH. Munansaannokset eli sananmuunnokset ovat liian suuressa suosiossani). Silti: väliä ja kuntoa siihen tekstiin! Hienoa lukea 20 riviä putkeen tungettua myyrää. Tai siis ei sitä sitten lueta. (Jos tahtoo, että blogia lukee muutkin kuin parhaat kaverit.)

Blogeja on mukava lukea matkailusta, kokemuksista ja hauskoista tilanteista. Kyllä sitä lukisi vaikka masennuksesta kertovaa tekstiä, jos se olisi kirjoitettu hyvin ja ajatuksella. Ikävä kyllä liian usein törmää tällaiseen:

“SIIS MÄ OON IHAN €#”# kyllästyny ku mä käyn tua kaupas ni siä on ihmisiä jotka siis IHAN NIINKU SE HH. SIIS MÄÄ EN MILLÄÄ KEKSI MITÄ MÄÄ SÖISIN TÄNÄÄ MUT t4yr b “

Ikävää tekstiä on ikävä lukea, vaikka aihe olisi kuinka hyvä. Tässä en sorra murteiden tai puhekielen käyttöä, mutta että sais edes selvää hei siit niinku.

Voin tässä julkaista inhokkiblogini Jussi Parviaisen blogin lisäksi. Se on URHEILUBLOGIT. Voiko olla rasittavampaa asiaa. En voi sietää niitä kaikkia itseriittoisia kuvia, joita otetaan pohkeista ja käsivarsista. MINÄ MINÄ MINÄ. MINUN TREENIKASSI MINUN RAVINTEIKAS TEEPUSSI.  Samaa asiaa vastaa “Kohti kesäkuntoa” blogit, joita ylläpitää max. 18 vuotiaat ja silti edelleen 15-vuotiaan tasolla olevat teinityöt. Eri asia on ammattilaisten tekemät OIKEAT kuntoblogit, joista saa vinkkejä niin ravintoon kuin liikuntaan.

SILTI muistutan, että elämme vapaassa maailmassa. Kukin tyylillään. Kukin pitämillään blogeilla.

Mitäs tässä valmiissa maailmassa.