Eläintenhoitaja palveluksessa

Porukat palasivat Ahvenanmaalta juur ja harjasin Topin hienoksi ennen sitä. Karvaa irtosi jo pelottavia määriä. Muutenkin hoitelen koiramme pesemisen, kynnenleikkuun ja tämmöiset hankalammat hommat. Marsujen kynsienleikkuu se vasta raastavaa olikin – ihan romut suussa siinä keskittyi kahden millin kokoiseen varpaaseen kerrallaan. (Iskä sanoo aina romut suussa tämmöisissä tilanteissa.) 

Meille saapui Veenus marsun lähdettyä marsutaivaaseen Maisa, joka tuli siis siskoni kaverilta. Maisa oli tullessaan jo 6-vuotias, eikä se ehtinyt ollakaan kuin noin vuoden. Mutta ei tämä eläinten hankinta siihen tyssännyt. Läpi vuosien olen ottanut 100-litraiseen akvaariooni kala-asukkeja, joita uhkasi vessanpönttö ja muita veden asukkeja, kuten suuren omenakotilon. Turhan kiihkeästi olen aina auttamassa ja ottamassa.

                                 Maisa> Valkoinen. Vilma >kirjava ©PakinoivinAikein

Nyt on tilanne toinen, sillä mies on allerginen, mutta se ei estä minua menemästä elukoiden luo.
Olen aina valmis hoitamaan tuttujen ja kaverien elukkoja. Kaveri otti juuri 10 viikkoisen kissanpennun, joka oli otettava ennen varsinaista luovutusikää (en siedä kyllä tämmöistä. Uhataan nirhata pennut eikä voida leikkauttaa sitä emokissaa sitten. Julmaa ja typerää.) Noh ilmoittauduin samantien kissan hoitajaksi aina tarpeen vaatiessa. Myös seura on tarpeen hyvin pienelle pennulle, jota ei viitsi jättää liian pitkäksi aikaa yksin. 

Esa-kissa ©PakinoivinAikein

Hoidettavina on silloin tällöin myös Ukin ja mummon koirat Julle ja Jesse. Ovat sekarotuisia metsästyskoiria, joissa niin beaglea, dreeveriä, suomenajokoiraa ja lintukoiraa ainakin. Jesse näyttää ihan isokokoiselta beaglelta ja Julle taas vähän pienikokoiselta labradorinnoutajalta. Tädin koirat Kasperi ja Jekku ovat australianterriereitä. Joskus ovat kaikki samassa paikkaa mummon pihalla, jolloin siinä onkin hoidokkeja. Miehen perheellä on villakoira Eetu ja siskolla on pieni chihuahua Luke, jota pääsee välillä ulos viemään myäskin. Kaverin Sagan vanhemmilla on bretagnenbassetti Siiri, joka on niitä aniharvoja, jotka Topin kanssa tulevat erinomaisesti toimeen. Molemmat rauhallisen välinpitämättömiä toisistaan.

Jessekulta<3©PakinoivinAikein

Julle<3©PakinoivinAikein

Minä&Siiri©PakinoivinAikein

Kasperi&Jekku©PakinoivinAikein

Olen myös hoitanut Teivon ravitallilla ravihevosia. Ihan siis pessyt päästä kavioihin, ruokkinut, loimettanut, laittanut pinteleitä ja siivonnut 9 karsinaa aamussa ynnä muuta. Perusjutut opin 7 vuotta ratsastettuani sekä käytyäni kuudella eri hevosleirillä, missä oli aina oma hoidokki. Ratsastuksen lopetin lukion alkaessa, joten nyt olisin nyt aika lailla ruosteessa, mutta minkä nyt kerran oppii niin kyllä sen muistaa aikanaan jälleen. Kaksi sormea satulavyön alle, yksi sormi turpahihnan väliin ja mitä näitä nyt on.

TopiJälleen©PakinoivinAikein

Eläimet ovat myös taiteen lähde. Olen aina niitä innolla piirtänyt varmaan siitä asti kun pysyi kynä kädessä.

Itselläni on nyt tähän mennessä ollut/on edelleen perheen kanssa shetlanninlammaskoira, 3 marsua, kaksi akvaariota, (joista 100-litrinen on nyt 13-vuotta ollut tässä runsaine kalamäärineen ) ja 2 tuliliskoa terraariossaan. Tällä hetkellä akvaariooni syntyy kovaa vauhtia mollivauvoja.

Olen haaveillut myös vapaaehtoistyön tekemistä esimerkiksi kodittomien koirien tai kissojen hyväksi, mutta aika on kyllä liian tiukalla työharjoittelun ja koulun ohella. Tulevaisuus näyttää ! Sillä välin katson ahkerasti Eläintenpelastustiimiä ja Koirakylää.

Kuten Kummeli sanoisi: Eläimeksi syntyy, eläimeksi kasvaa ja eläimenä pysyy. Eläimet on jessöör eläimet on jessöör ollaan eläimiä…