Nyt on jo torstai ! Vastahan heräsin ja oli keskiviikko ! Taas yksi päivä meni menojansa! En ehtinyt eilen kuin olla töissä, käydä kaverilla, auttaa muutossa ja käydä Amadeuksen terassilla ja kotona vaan katsoa jakson South Parkia. EMMITTÄÄ MUUTA !
Salilla ois pitäny käydä ja vähintään piirtää sarjakuvaa loppuun tai toteuttaa edes jotakin taiteellista. Huoneestakin puuttuu verhot ja suihkusta suihkuverho.
(Hauskoja suihkuverhoja saa muuten tilattua netistä, kun valikoi vaan kuvan ja laittaa sinne. Olisi kiva ottaa jonkun kaverin Provinssikuvasta suihkuverhoon kokonaiskuva tai jumppakassiin tai aamumukkii. Muitakin rumia kuvia on miljoona varsinkin itsestäni se on hyvä asia.)
AngstiHepo©PakinoivinAikein
Viime maanantaina sain aikaiseksi paljon. Otin raivolla itseäni niskasta kiinni työväsymyksestä huolimatta, en alkanut katsoa Netflixistä Breaking Badia vaan otin varaston avaimen ja marssin varastoon ja valmiiksi kärttyisenä siitä, että joudun sen kanssa taisteluun.
Saatanan ahdas varasto. Jossakin tuolla tuon järkyttävän kokoisen pöydän takana on kuvaamataidontöitäni lukioajalta. Niitä tulin hakemaan huoneeni seinälle.
ONE MAAN, ONE GOLD, ONE MISSION !
No, varsinainen missio siitä tulikin. Rämyän ahtaaseen varastoon, tulee kauhea hiki ja avaimet putoaa jonnekin välikköön varaston lukkoon kiinnittyneenä. Pelkään repiväni kaikki työt silpuksi ja kaatavani pöydän kaikkien lasien ja lasikulhojen päälle.
Melkein niin kävikin.
Seuraavaksi muistan, että haluan sieltä myös melko suurehkon mattoni ja alan hirveämmällä raivolla repimään sitä kaikkien miehen jakkaroiden ja pelikonsolien ja ohjainten ja taulun, johon kerätty baseball-kortteja (mitä helvettiä en tajua miehiä) alta. Viimein kaikki ovat ulkona ja olen voittaja.
Lopulta pääsen kuntosalille ja päivä meni muutenkin aivan nappiin.
Aamulla herään hirvittävään lihassärkyyn ja tuntuu kuin olisi tapellut jonkun kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti