En olekaan kirjoittanut koko kesänä.
Siis KOKO KESÄNÄ?
Kuvassa uusin mottoni:
WOT?
Antakaa minun selittää, hyvät herrat ja rouvat ja väärää sukupuolta edustavaan ruumiiseen vangitut (lainaus Riku Rantaselta - eläköön Docventures!)
Jooh, syy ei ole siis se, että olen katsonut Docventuresia. Tai on se vähän.
Syy on se, että olen piirtänyt sarjakuvaa, tutkaillut facebookin Oikeutta Eläimille- sivua (ja monia muita), kommentoinut miljardiin asiaan, tehnyt opinnäytetyötä, käynyt koko kesän töissä, käynyt töiden jälkeen salilla, harrastanut sosiaalisia suhteita, käynyt yömyöhäiseen juhlimassa, hoitanut parisuhdetta, kokeillut, elänyt, keittänyt kahvia, nauttinut, nauranut, laulanut (sekin tarkoitus aloittaa harrastuksena - ärsyttää ne viisi vuotiaana aloittaneet...vanhempien pakotteesta menitte! Ettekä nauttineet!) lukenut viisi kirjaa putkeen, hankkinut jälleen Virroilta asunnon ja tavoite olisi valmistua jouluna 2014...
Opetellut tekemään ruokaa viimein! Kuten avokadopastaa.
Ryhtynyt kasvissyöjäksi. Muistan päivälleen! Pian vuos tulee täyteen!
Kävin Prahassa. Upea kaupunki. Loputon kaupunki. Joka päivä kymmenen kilometrin taivallus. Loputon...
Mutta tämä on kaikki teeskentelyä ja selittelyä.
MIKSI EN OLE KIRJOITTANUT?
Varmasti on tullut päähäni yhtä sekopäistä shittiä kuin tähänkin asti.
Asiakastyöt. Nekin minä aloitin. Ihmiset kiinnostuivat kuvataiteellisista kyvyistäni piirtää eläimiä ja aloin tekemään heille työtäni rahasta. Sitä tunnetta ja sitä hyväksytyksi tulemisen autuutta!
Sillekin on koulussa menossa oma web-markkinointi kurssi, missä teen tälle taiteelliselle annilleni oman nettisivun.
Olin myös kuvaamassa Turussa opinnäytetyössänikin hyödynnettävää dokumenttia polyamoristen suhteiden puolestapuhujasta sekä vaikutuksesta mediassa ja politiikassa.
Tavannut uusia ja vanhoja ihmisiä.
Osallistun scifi-prologin tekemiseen MindWaker-levylle kera mahtavien luokkalaisten, jossa hyödynnetään upean ihmisen 3D-taitoja ja minun vähemmän upeita lavastuksellisia, valaisullisia ja tuottajallisia toimintakykyjäni.
Sairastin viikon angiinan. Ollut koulussa ja en ollut koulussa.
Katsonut leffoja ja sarjoja. Jälkiä jättämättä. Silta. Frendit.
Olen ennen kaikkea elänyt.
Oikeastaan ei kaduta edes.
Koska nyt olen täällä taas ja lupaan kirjoittaa.
Lisäpontta antakoon Printtimedia-kurssi, jolle osallistuin.
Yritänpä saada täältä pari juttua jos vaikka päätyisi luokan nettilehteen.
SORONOO.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti