torstai 18. heinäkuuta 2013

Sipu Sapu Dipu Dapu ja kertomus Ottomaaneista


Onko joku katsonut sitä Ihmebantua? Se on aivan loistava huumorisarja. Vaikka onhan se jo vanhakin. Loistavia sketsejä on esimerkiksi Laulaja, Tulkki ja Tyttö ja Spurgu. Kyllä on melkoisen mustaa huumoria ja semmoista sopivaa vittumaisuutta anteeksi kun näin sanon.

Minulla on hyvin samanlainen olo joskus maailmaa kohtaan kuin sillä Laulaja henkilöllä, eli siis tällä tonttulakkipäisellä, joka laulaa "Za pipi di pA Zappapapapi" yleisölle viikosta ja kuukaudesta ja vuodesta toiseen:

http://www.youtube.com/watch?v=indBQGMPVMs

Olo tulee silloin kun ihmisten naamat ahdistavat ja tahtoisi olla yksin piilossa. Miksi kaikki tulevat juuri niinä päivinä eniten kommentoimaan ja arvostelemaan.

ÄLKÄÄ TULKO.

KUOLKAA. KUOLKAA KAIKKI...

No ei sentäs. 

Eilen kävin jälleen päivänä, jota seuraava on työpäivä, neljässä eri baarissa kahden mieskaverin ja australialaisen pariskunnan kanssa. Oli melkoinen ilta ! Englantikin sujuu ihan eri lailla parin oluen jälkeen. Ei ongelmaa. 

Jännää oli sekin, että siinä missä itse koen englantini välillä suoaasin kangerrukseksi (Biologian Yo-kirjoituksissa joku ei tiennyt mikä on hirvi, joten oli korvannut sen eläimellä Suoaasi. Hyvä.) niin tämä aussi neiti taas koki suomenkielen hänelle hiukan epämukavaksi, vaikka puhui sitä kyllä niin hyvin kuin olla ja voi.

Jännää tuommoinen !

Ajattelin olla kerrankin ennakkoluuloton Telakka-nimisessä baarissa ja hyväksyin erään lyhyenlännän kaljupäisen äijän sepustukset Ottomaanien historiasta, hänen työstään Espanjalaisessa kumitehtaassa apina-asussa ja sen sellaista. Sitä kestikin sitten puoli tuntia putkeen, eikä helpottanut että samainen äijä toisti jokaisen lauseensa vähintään kolmesti. Kauhean nopeasti ei päästy jutun kliimaksiin. Sitä ei itseasiassa edes ollut.
Juttu vain loppui täysin yhtäkkiä vailla järjen häivää ja sitten huomasinkin jo äkkiä viilettäväni muualle.

Myöhemmin sama äijä ahtautui minun ja naiskaverini väliin ja kysyi meitä molempia luokseen syömään, laskien ihanasti kätensä olalleni. Samaan syssyyn katkera kertomus, miten eräs nainen ei lämmennyt vaikka hän kokkasi niin kovalla vaivalla kalaruokaa. Oli ihan Stockmannilla käynyt ja Kauppahallissa. Se johtui kuulemma siitä, että nainen oli yliopistosta. 

Sehän sen takaa, että hiekkaa siellä housuissa muijalla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti