maanantai 24. marraskuuta 2014

Tasa-arvo eläimille?


Oletteko pysähtyneet koskaan ajattelemaan eläimiä?
Että nekin ovat yksilöitä. Tuntevia. Erilaisia.
Ne ovat lapsilleen äitejä, isejä, suojelijoita, vanhempia ja haluavat toteuttaa äidin-ja isän vaistojaan. Ne haluavat saalistaa, tutkia ympäristöään ja elää vapaasti, ilman aitoja ja rajoitteita.
Lemmikeillä voi olla tähän rajalliset mahdollisuudet, mutta tuotantoeläimillä ei sitäkään.
Eläinfilosofiassa käsitellään sitä, että eläimet ovat kanssamme samanarvoisia. Ajatusmaailmamme keskittyy aivan liikaa siihen, että kaikki määritellään ihmisen näkökulmasta. Eläinten hyväksikäyttö (esimerkiksi emakkosikojen jatkuva synnytyskierre ja vaikka broilerien järkyttävä jalostus lihaksi) perustellaan, että koska eläimet eivät pysty siihen kuin me, niiden tappaminen ja ahtaissakin oloissa pitäminen on perustellumpaa. Ne ovat meitä hyödyttääkseen olemassa.
Sitä voidaan perustella myös sillä, koska "aina on ollut näin" ja olemme tottuneet näkemään sikoja sikaloissa, lehmiä navetoissa jne. Nykyään emme elä kuitenkaan aikoja, jolloin selviytymisemme riippuisi lihasta ja eläinten vartalossa tuotetusta ruuasta. Meillä on vaihtoehtoja.
Silti jokaiselle, ihan jokaiselle olennolle on tällä pallolla annettu yksi, ainoa elämä. Sen ne ovat saaneet syntymässä täsmälleen samalla oikeudella kuin sinä. 
On totta, että kaikilla eläimillä ei ole samaa aikakäsitystä, ne eivät ajattele kuten me, kirjoita, kommunikoi samalla tavalla tai rakenna kerrostaloja.
Onko se syy tuomita ne alempiarvoisiksi?
Mielestäni kyse on rasismista. Eiväthän kaikki ihmisetkään osaa kirjoittaa, silti he ovat ihmisiä (puhumattakaan siitä, miten yhteiskunnassamme jäävät vähemmistöiksi sairaat, vahukset, kehitysvammaiset ja lapset silti.)
Simpanssit pitävät toisiaan kädestä lohduttaakseen toisiaan. Ne elävät perheissä, muodostavat suhteita, hoivaavat lapsiaan pitelemällä niitä sylissä. Söisitkö sinä simpanssin? Miksi et? Miksi söisit mieluummin sian kuin simpanssin? 
Tekeekö äly eläimet erilaisiksi? Miksi kyse on älystä? Täytyykö eläimen olla ylipäätään ”jotakin” mikä perustelisi paremmin tai huonommin sen hyväksikäytön ruokana tai muuna hyödykkeenä toiminnallemme?
Oletko pysähtynyt miettimään, jos se sohvallasi makaava koira tai kissa, sinulle perheenjäsen, olisi se, joka päätyy lautasellesi?
Meillä ei ole syytä varastaa toisen eläimen elämää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti