Tiskaaminen on niin rasittavaa puuhaa välillä. Varsinkin silloin, kun mies on kokkaillut ja tietysti olen nauttinut ruuan ja sitten saan tiskata. Tiskaaminen ei ole yhtään niin kivaa kuin ruuanlaitto !
Noh, kun tiskaa, semmoinen terveellinen viha sitä tehdessä on hyvästä. Raivokas jynssääminen irrottaa lian, semmoinen samanlainen kuin punttiksella käydessä. Samalla voi ajatella omahyväisiä tiskikoneihmisiä, joiden ruumiinavauksessa voi nähdä kelmun, joka on tullut konetiskiaineesta sisäelimien ympärille. Minä Radio ROCK:ista kuulin !
Huomasin, että minulla on tukka taas kasvanut ihan mahdottomasti. En ole käynyt leikkauttamassa sitä kampaajalla kunnolla noin kahteen vuoteen pian, mutta silti hiuksiani on kehuttu hyväkuntoisiksi.
En tiedä mistä tämä johtuu. Kasvavat ainakin. Pitkät ja hyvälaatuiset hiukset ovat oikeasti kovan kunnossapidon takana.(Mutta parhaan olon tuo rokkikeikalla se, kun saa kateellisille hiuksensa menettäneille inttipojille näyttää moshaamisen taidon.) Shampoota tarvitsee aimo lorauksen, mutta ei liikaa, ja hoitoainetta latvoihin ainoastaan. Ja sitten harjataan. Harjataan aamulla. Harjataan päivällä. Harjataan illalla.
Ja nimenomaan tästä harjaus-syystä myös talomme pölystä ja törystä noin 70% on hiuksiani, eikä voi edes erehtyä, kun semmoinen punertavanruskea sävy niissä. Melkein kuin koira meillä olisi. Saa siitä hemmetin olohuoneen Ikean matosta niitä raapia imurilla sillä "matto" asetuksella, missä ne imurin karvat vetäytyy sisään (toisin kuin LATTIA ASETUKSELLA!) ja ajatella että jossain sitä synnytään ja kuollaan samalla kun minä näitä tästä raavin.
Raaps. Raaps.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti