Kysymyksiä ja vastauksia - osa 2

1. Ihmiset on kaiken pahan A ja O. Heidät täältä tulisi hävittää, ei lihantuotantoa!

Miksi vähentää ihmisiä, kun voidaan tehdä valintoja, jotka auttaisivat saamaan kaikille hyvää ja tasamäärän? Jos kaikessa alettaisiin kunnioittaa luontoa ja ekologisuutta, satsattaisiin naisten kestävään koulutukseen, poistettaisiin eläintuotanto (korvattaisiin viljelemällä kasvista suoraa ihmisille, kestävää kehitystä tukien, monimuotoisuutta kunnioittaen ja luomua suosien) joka on suurin puhtaan veden kuluttaja, maaperän kuluttaja (aavikoituminen, eroosio) sekä saastuttaja niin vesistöissä kuin ilmastossa - päästäisiin ihmisten kanssa parempaan tasapainoon.  Syntyvyyskin tasoittuu tutkimusten mukaan mitä paremmat olot naisilla on uriensa ja kouluksensa suhteen, plus tieto ehkäisystä ja terveydestä. Mielestäni olisi kammottavaa alkaa tappamaan ihmisiä ja sitten itse ajatella - mikä oikeus minulla on täällä olla enemmän kuin muilla? Kuka kuuluu tappaa kuka ei? Arvotaanko se? Ja mässäilevä osuus sitten jatkaa elämäänsä entiseen malliin - koska ei voinut antaa omastaan?

 2. Miten vegaanit suhtautuvat lihaa syövien eläintensä ruokintaan?

Vegaanitkaan eivät ole yhdestä ja samasta muotista: 

A)      Vegaani, joka inhoaa kaikkea lihantuotantoa ei hanki lihaa tarvitsevaa eläintä

B)      Vegaani, joka tahtoo auttaa eläimiä myös vaikkapa adoptoimalla kissoja, voi dyykata sille lihaa ennen kuin keinolihan tuotanto laboratoriossa on mahdollista. (Suomessa roskikset ovat yleensä tarkkoin vartioituja ja lukittuja, mikä tekee asiasta hankalan...)

C)      Kolmas vaihtoehto on syöttää kissalle ostettua lihaa (vaikkapa eettisintä vaihtoehtoa tukien), mutta ymmärtää, että ihminen on kuluttajavalinnoiltaan paljon saastuttavampi, monipuolisempi ja kuluttavampi kuin kissa. Ihminen tuhlaa sähköä, vettä, energiaa, saastuttaa kulkuneuvoillaan ja syö monipuolisemmin erilaisia ruokia, joiden tuotanto on kuluttavampaa, kun taas kissalle voi tarjota ruokaa yksipuolisemmin. En siis tarkoita, että kissalle olisi hyvästä yksipuolinen ravinto, mutta kuluttajana se on yksipuolisempi.  Ihmisen valinnat ovat merkittävämpiä kulutuksen kannalta. Hän liikuttaa rahaa lompakostaan kuluttajana ja tekee päätökset, mitä tuotetta tukee ja mitä ei.

  3. Mikseivät vegaanit pysy vain heille tarkoitetuissa ryhmissä?

Haluamme vaikuttaa eläinten oloihin kertomalla kuluttajille miten asiat ovat. Yhä enemmän ihmisten tulisi olla valveutuneita siitä, mihin heidän kulutuspäätöksensä johtavat. Ne vaikuttavat koko Maapallon hyvinvointiin, niin eläinten kuin ihmisten, joten ovatko ne loppujen lopuksi "vain omia asioita?" Eläintuotanto on suurin syy puhtaan veden kulumiselle, nälänhädän aiheuttaja (ruokaa viljellään eläimille, vaikka ihmisille sitä olisi tarpeeksi jo - pelkästään Amerikkalaisten rehulla, mikä menee eläinten ruokintaan, ruokittaisiin 80 miljoonaa ihmistä lisää), maaperän kuluttaja ja aavikoittaja, sekä syy metsien katoamiseen, merten vähenemiseen kaloista sekä järvien rehevöitymiseen. Sen sosiaaliset vaikutukset ovat mittavat ja ne aiheuttavat kasapäin ekologisia ja sosiaalisia ongelmia.

A) Monet kuluttajat eivät tiedä oikeasti miten asiat ovat ja haluavat kyllä tietää. Luotettavien tutkimuksien ja informaation jakaminen on aina kannattavaa.

B) Moni olisi kiinnostunut esimerkiksi vaihtaa kulutustottumuksiaan, mutta eivät ole varmoja mikä olisi oikea valinta ja suunta ja haluavat niistäkin luotettavaa tietoa ja muiden kokemuksia.

C) Mitä muutosta se on, jos jutellaan vain samoin ajattelevien kesken? Mitä se edistää? Tutkimusten mukaan kuluttajien valinnat vaikuttavat suuresti tänä päivänä eläinten oloihin, ympäristöön ja sen ekosysteemien hyvinvointiin. Siksi on tärkeää, että kuluttajat ymmärtävät vastuunsa ja vaikutuksensa. 

4. Ei lihansyönti vaaranna terveyttä?

Tehotuotanto ei ole tässä muodossa toiminut vielä niin kauan, että kauaskantoiset seuraukset olisivat varmoja. Nyt jo tiedetään että runsas lihansyönti aiheuttaa elimistön rasvoittumista, korkeaa kolesterolia, syöpää, sydän ja verisuonisairauksia. Broilerit ja siat varsinkin ovat nykyään täynnä tulehduksia liikkumattomuuden ja jalostuksen takia. Esimerkiksi broilereilla lihasmassan kasvu alkaa painaa keuhkoja ja sydäntä loppuvaiheessa, aiheuttaen niiden vajaatoimintaa, jolloin lintu liikkuu vähemmän, saa tulehduksia, ja voi jopa kuolla nälkään tai janoon heikkouttaan. Suomessa lihakarjalle syötetään kuluttajan tietämättä Gm-rehua minkä on todettu aiheuttavan rotta kokeissa kasvaimia kiistellyin tuloksin.

5. Miten tuotanto tukee eläinten "turhaakin" tappamista (eli sellaista, josta ei ole suoraa hyötyä ihmiselle) ?

Eläintuotannossa kuolee runsaasti myös "ylimääräisä" tuotannon ulkopuolelle laskettavia eläimiä. ( esim. vuohenjuustontuotannossa (ylimääräiset poikakilit ovat turhia ja usein tapetaan - vuohen liha ei myy kovin hyvin),  broilerintuotannossa ( kuolleisuus kasvatuksen aikana on munintakanoihin verrattuna erittäin suuri: noin prosentti viikossa. Osa kuolee sairauksiin (vesipöhö, kasvaimet, tulehdukset liikkumattomuuden ja jalostamisen johdosta), osa nälkään, kun poikaset eivät opi syömään ilman emojaan. Eläinlääkäri käy tiloilla harvoin, eikä sairaita eläimiä hoideta. Tilallinen tappaa sairaat linnut - mikäli löytää ne - esimerkiksi ottamalla eläintä kaulasta kiinni ja pyöräyttämällä sitä kuin linkoa, jolloin sen kaula katkeaa...) jja sianlihantuotannossa ( keskimäärin joka viides porsas kuolee ennen vieroitusikää, syy ruhjoutuminen, ripuli,tukehtuminen) sekä kananmunantuotannossa jokainen kukkotipu (eli 1 jokaista syntynyttä tyttötipua kohden) menee munasta suoraa silppuriin niin luomu- kuin "normaali"tuotannossa