1. Ihmiset
on kaiken pahan A ja O. Heidät täältä tulisi hävittää, ei lihantuotantoa!
Miksi vähentää ihmisiä, kun voidaan tehdä valintoja, jotka
auttaisivat saamaan kaikille hyvää ja tasamäärän? Jos kaikessa alettaisiin kunnioittaa
luontoa ja ekologisuutta, satsattaisiin naisten kestävään koulutukseen,
poistettaisiin eläintuotanto (korvattaisiin viljelemällä kasvista suoraa
ihmisille, kestävää kehitystä tukien, monimuotoisuutta kunnioittaen ja luomua
suosien) joka on suurin puhtaan veden kuluttaja, maaperän kuluttaja
(aavikoituminen, eroosio) sekä saastuttaja niin vesistöissä kuin ilmastossa -
päästäisiin ihmisten kanssa parempaan tasapainoon. Syntyvyyskin tasoittuu tutkimusten mukaan mitä
paremmat olot naisilla on uriensa ja kouluksensa suhteen, plus tieto ehkäisystä
ja terveydestä. Mielestäni olisi kammottavaa alkaa tappamaan ihmisiä ja sitten
itse ajatella - mikä oikeus minulla on täällä olla enemmän kuin muilla? Kuka
kuuluu tappaa kuka ei? Arvotaanko se? Ja mässäilevä osuus sitten jatkaa
elämäänsä entiseen malliin - koska ei voinut antaa omastaan?
2. Miten vegaanit suhtautuvat lihaa syövien
eläintensä ruokintaan?
Vegaanitkaan eivät ole yhdestä ja samasta muotista:
A) Vegaani, joka inhoaa kaikkea lihantuotantoa
ei hanki lihaa tarvitsevaa eläintä
B) Vegaani, joka tahtoo auttaa eläimiä myös
vaikkapa adoptoimalla kissoja, voi dyykata sille lihaa ennen kuin keinolihan
tuotanto laboratoriossa on mahdollista. (Suomessa roskikset ovat yleensä tarkkoin vartioituja ja lukittuja, mikä tekee asiasta hankalan...)
C) Kolmas vaihtoehto on syöttää kissalle ostettua
lihaa (vaikkapa eettisintä vaihtoehtoa tukien), mutta ymmärtää, että ihminen on kuluttajavalinnoiltaan paljon
saastuttavampi, monipuolisempi ja kuluttavampi kuin kissa. Ihminen tuhlaa
sähköä, vettä, energiaa, saastuttaa kulkuneuvoillaan ja syö monipuolisemmin
erilaisia ruokia, joiden tuotanto on kuluttavampaa, kun taas kissalle voi tarjota
ruokaa yksipuolisemmin. En siis tarkoita, että kissalle olisi hyvästä
yksipuolinen ravinto, mutta kuluttajana se on yksipuolisempi. Ihmisen
valinnat ovat merkittävämpiä kulutuksen kannalta. Hän liikuttaa rahaa lompakostaan kuluttajana ja tekee päätökset, mitä tuotetta tukee ja mitä ei.
3. Mikseivät vegaanit pysy vain heille
tarkoitetuissa ryhmissä?
Haluamme vaikuttaa eläinten oloihin kertomalla kuluttajille
miten asiat ovat. Yhä enemmän ihmisten tulisi olla valveutuneita siitä, mihin heidän kulutuspäätöksensä johtavat. Ne vaikuttavat koko Maapallon hyvinvointiin, niin eläinten kuin ihmisten, joten ovatko ne loppujen lopuksi "vain omia asioita?" Eläintuotanto on suurin syy puhtaan veden kulumiselle, nälänhädän aiheuttaja (ruokaa viljellään eläimille, vaikka ihmisille sitä olisi tarpeeksi jo - pelkästään Amerikkalaisten rehulla, mikä menee eläinten ruokintaan, ruokittaisiin 80 miljoonaa ihmistä lisää), maaperän kuluttaja ja aavikoittaja, sekä syy metsien katoamiseen, merten vähenemiseen kaloista sekä järvien rehevöitymiseen. Sen sosiaaliset vaikutukset ovat mittavat ja ne aiheuttavat kasapäin ekologisia ja sosiaalisia ongelmia.
A) Monet kuluttajat eivät tiedä oikeasti miten asiat ovat ja
haluavat kyllä tietää. Luotettavien tutkimuksien ja informaation jakaminen on aina kannattavaa.
B) Moni olisi kiinnostunut esimerkiksi vaihtaa
kulutustottumuksiaan, mutta eivät ole varmoja mikä olisi oikea valinta ja
suunta ja haluavat niistäkin luotettavaa tietoa ja muiden kokemuksia.
C) Mitä muutosta se on, jos jutellaan vain samoin
ajattelevien kesken? Mitä se edistää? Tutkimusten mukaan kuluttajien valinnat
vaikuttavat suuresti tänä päivänä eläinten oloihin, ympäristöön ja sen
ekosysteemien hyvinvointiin. Siksi on tärkeää, että kuluttajat ymmärtävät
vastuunsa ja vaikutuksensa.
4. Ei lihansyönti vaaranna terveyttä?
Tehotuotanto ei ole tässä muodossa toiminut vielä niin kauan,
että kauaskantoiset seuraukset olisivat varmoja. Nyt jo tiedetään että runsas
lihansyönti aiheuttaa elimistön rasvoittumista, korkeaa kolesterolia, syöpää,
sydän ja verisuonisairauksia. Broilerit ja siat varsinkin ovat nykyään täynnä
tulehduksia liikkumattomuuden ja jalostuksen takia. Esimerkiksi broilereilla
lihasmassan kasvu alkaa painaa keuhkoja ja sydäntä loppuvaiheessa, aiheuttaen
niiden vajaatoimintaa, jolloin lintu liikkuu vähemmän, saa tulehduksia, ja voi
jopa kuolla nälkään tai janoon heikkouttaan. Suomessa lihakarjalle syötetään
kuluttajan tietämättä Gm-rehua minkä on todettu aiheuttavan rotta kokeissa
kasvaimia kiistellyin tuloksin.
5. Miten tuotanto tukee eläinten "turhaakin" tappamista (eli sellaista, josta ei ole suoraa hyötyä ihmiselle) ?
Eläintuotannossa kuolee runsaasti myös "ylimääräisä" tuotannon ulkopuolelle laskettavia eläimiä. ( esim. vuohenjuustontuotannossa (ylimääräiset poikakilit ovat turhia ja usein tapetaan - vuohen liha ei myy kovin hyvin), broilerintuotannossa ( kuolleisuus kasvatuksen aikana on munintakanoihin verrattuna erittäin suuri: noin prosentti viikossa. Osa kuolee sairauksiin (vesipöhö, kasvaimet, tulehdukset liikkumattomuuden ja jalostamisen johdosta), osa nälkään, kun poikaset eivät opi syömään ilman emojaan. Eläinlääkäri käy tiloilla harvoin, eikä sairaita eläimiä hoideta. Tilallinen tappaa sairaat linnut - mikäli löytää ne - esimerkiksi ottamalla eläintä kaulasta kiinni ja pyöräyttämällä sitä kuin linkoa, jolloin sen kaula katkeaa...) jja sianlihantuotannossa ( keskimäärin joka viides porsas kuolee ennen vieroitusikää, syy ruhjoutuminen, ripuli,tukehtuminen) sekä kananmunantuotannossa jokainen kukkotipu (eli 1 jokaista syntynyttä tyttötipua kohden) menee munasta suoraa silppuriin niin luomu- kuin "normaali"tuotannossa