kuva©PakinoivinAikein
Ammattilainen en ole lasten kanssa ja tuskin tulen koskaan
olemaan. Omaan kolme pikkusiskoa sekä olen ollut päiväkodissa töissä yhtenä
kesänä, sekä aina silloin tällöin hoidellut sukulaisten ipanoita milloin
mitäkin ajanjaksoja.
En siis ole mitenkään kaikenkokenut lasten kanssa, mutta
muutama hyvä neuvo minullakin on jäänyt.
1. Ikinä ei pidä muuttua lasten kanssa
itse lapseksi. Voi olla itse lapsenmielinen ja ”asettua mielessään lapsen
tasolle” kyllä, jos se on esimerkiksi iloisen leikin tai pelin keskellä.
MUTTA kun tulee sitten tämmöiset ikävät asiat kuten
huutaminen ja riehuminen, silloin pitää muistaa kuinka fiksu ja tärkeä aikuinen
sitä nyt ollaan.
Olin juuri tuossa bussissa ja huomasin, miten n. 4 vuotias
hyvin uhmaikäinen ja mahdollisesti ADHD-lapsi hakkasi, potki ja kuristi
vieressä istuvaa mummoraukkaansa kaikin keinoin. Mitään kuria ei koskaan tullut
kuvioihin. Mummo lisäksi pahensi tilannetta lähtemällä mukaan väkisin
vääntämiseen ja repimiseen, kiskoi lasta käsistä ja piti jopa kättä lapsen suulla estääkseen huudon.
Noh. Teki mieli mennä auttamaan. Itse siinä tilanteessa
ehdottomasti tärkeä asia on 2. selittää lapselle, kuinka vaarallista liikkuvassa
linja-autossa on. Kolarissa lentää pää edellä tommoiset ikkunasta läpi.
Eikä se ole edes valhe.
Jos selittäminen ei auta (mikä nyt uskon ei tuossa varmasti
auttaisi) on aika 3. lopettaa hyysääminen. Totaalinen huomion bloggaus. Antaa
huutaa, antaa riehua. Jos lapsi lyö ja hakkaa bussissa, siirry sivuun ja siirry toiseen
penkkiriviin. 4. Ohessa voit huomauttaa, että jokaisesta potkimisesta tulee
huonearestia ja lähtee yksi karkkipäivä.
Sen jälkeen, jos lapsi riehuukin koko matkan, 5. otetaan asia
esiin kotona. Selitetään lapselle, mitä tapahtui ja kuinka hän käyttäytyi.
Kerrotaan kauanko aresti kestää ja miksi se tuli.
6. TODELLA PIDETÄÄN SE ARESTI. Esimerkiksi puoli tuntia. Jos lapsi lähtee huoneesta hänet palautetaan sinne takaisin niin monta kertaa kuin se vaatii, kunnes puli tuntia on kulunut.
(EN TAJUA SELLAISTA, että jotain uhataan mutta ei pidetä kiinni. Jos lapsesi POTKII sinua bussimatkan ajan, niin voit olla niin "KAUHEA" että pidät se arestin! Huutia niille jotka ei pidä anteeksi nyt vaan!! Ja vielä enemmän niille jotka lyövät lastaan ennemmin kuin käyttävät järkeään ja toteuttavat huonearestin - ne voisin kantaa itse saunan taakse...)
7. Huonearestin päätyttyä keskustellaan uudelleen miksi huonearesti oli, 8. sitten anteeksipyyntö ja hali.
Haluan tässä myös muistuttaa, että kehut ja palkitsemiset
ovat erityisen tärkeitä ja aina pitäisi muistaa kiitokset ja syleilyt ja
hauskuus silloin, kun ollaan onnistuttu, käyttäydytty siivottu ja autettu.
Eikä tämä ole mikään motkotus vanhemmille, jotka väsyneenä
toivovat vain sen V-mäisen tilanteen kaupassa tai bussissa olevan OHI ja
kaikkeen ei aina jaksa puuttua tai korjata.
MUTTA. Lyöminen ja potkiminen on hirveää katsottavaa ja
neljävuotias pahoinpitelemässä mummoa tekee pahaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti