Tuli tän päivän Fok it- sarjakuvasta mieleen, että ehkä
kannattaa unohtaa liiat oppimääreet miten elää. Elämä on tehty elettäväksi, ei
hallittavaksi, mutta älkää tätäkään ottako liian kirjaimellisesti. Jos ei
mitään hallitse, niin on ihminen, joka ei hallitse elämäänsä.
"Elä tässä ja nyt" - ihminen taas saattaa unohtaa
esimerkiksi rakkaittensa huomisen syntymäpäivän ja juhlia silloin, kun vähiten
pitäisi ja tuhlata silloin, kun pitäisi säästää. Jokin tärkeä juttu voi jäädä
tällöin sivu suun, sillä hyvää pitää odottaa.
"Elä kuin kuolisit huomenna" - ihminen tuskin taas
saa sielunrauhaa hetkeksiään. Ei kuolemaa ajatteleva elä, vaan ajattelee
kuolemaa, joka vaanii ehkä jo huomenna.
Yksi juttu on hyvä: Vanheneminen on pakollista, mutta
aikuistuminen vapaaehtoista - mutta sitten kun miettii, millaista oli olla
lapsi. Raivari kun jäätelö putoaa ja hiekkalaatikolla poika lyö lapiolla
päähän, niin että hampaat kalahtaa yhteen. Entäpä teini-ikä? Salakännit jossain
pusikossa piilossa poliiseilta, finnejä naama täynnä ja avaruusmadon muotoinen
vartalo, hirvittävät rakkausriidat ja vanhempien pakkovalta.
Ehkä sopivasti hauska aikuinen on jees. Ja elä siten, miten
näet parhaaksi. Minä en sinua neuvo.
