torstai 23. lokakuuta 2014

Älypuhelimen lyhyt historia

Eka oli siistii, kun sai polyfonisen soittoäänen, joka rätisi jostakin vanhan Nokia-puhelimen syövereistä ja epämääräisen värityksen peittämä näyttökuvakin näytti jo melkein oikealta kuvalta. Ei ollut enää "logoja" joita sai ladata Lemmikki-tai Kouluainen-lehtien takakannesta. Mustia pisteitä päällekkäin, joista ei ollut varma, että oks toi hevonen vai koira vai kissa vai kypäräkasuaari, mutta sano vaa kaverille, että HIENO ON !

Sit oli siistii, kun sai puhelimen, jossa oli kosketusnäyttö. En oikein tiedä milloin se tapahtui. Yhtäkkiä puhelimeen sai sovelluksia. Sellaisia, joista oli hyötyä ja sellaisia, joilla voi vaikka soittaa virtuaalisia rumpuja puhelimen sisällä. Minusta älyttömämpää saibaa ei olekaan, kuin joku virtuaalinen rumpu, jota joku sorminäppärä sitten soittelee taitavasti, mahdollisesti tehdäkseen vaikutuksen tyttöihin, mahdollisesti ei.  (Siitäkin varmasti on jo 300,0000 katsojaa saaneita YouTube-videoita ja kilpailuja.)

Sit siihen näyttöpuhelimeen sai kans netin ja oli muotia kysellä, kuinka nopee netti sulla on? Sit kaikki kerto, kuinka nopee ja sit näytettiin, että hei, mulla on tää sovellus, missä ääni voi muuttua esim. pelikaanilta kuulostavaksi oravaksi, joka rääkyy tai vanhaksi mieheksi, joka mutisee kellarissa. Toisella taas oli sovellus, missä pää muuttui kartioksi, missä näki itsensä vanhana, missä näki itsensä sen jälkeen, kun oli syönyt Big Maceja koko elämänsä ja yhdessä näytti vaan ihan sairaan rumalta, enkä tiedä mikä se alkuperäinen ajatus siinä oli.

Sitten tuli se muotivillitys, että oli pakko haukkua puhelintaan ja joka ikistä ominaisuutta siinä.
"Siis tää on niin paska ku...", oli oikeasti yleisempi lause kuin "Mitä kuuluu," tai "Moi."
"V*ttu ku tää ei avaa näitä välilehtiä."
"Ei juma tää on rasittava, eikä lähetä näitä viestejä."
"MITÄÄH tää ennustava kirjoitus on aivan hirvee, tulee SAVUKKEISIIN kun yritin kirjoittaa missä oot?"

Nyt tilanne on hiukan rauhoittunut, paitsi että Nokian Lumia ja Applen iphone puhelimia suositaan aivan eri svääreissä ja ne toimivat paremmin kuin halvemmat puhelimet. Vähän aikaa sitten huomasin, että erääseen Waynes Cafee:seen olivat ilmestyneet pöytiin jännästi kiinnitetyt laturit, että läppää puhelimes tähän X:än päälle pöydälle, ni se alkaa lataa. Jos ei ala lataa, ni pyydä kassalta rengas, ni jo alkaa.

Voi arvata alkoko tää mun hiton LG-puhelin lataa !

torstai 16. lokakuuta 2014

Oudot harrastukset

Minulla riittää outoja tapoja. Oikeastaan olen outojen tapojen yhteissumma, ja pikemminkin joskus pitää pinnistellä pystyäkseen suoriutumaan arkielämän tilanteista naama näkkärillä.

Minulla on tapana matkia ihmisiä. Heidän ääntelyään, käyttäytymistään, yleistä olemustaan. Joistakin se on suorastaan lahja ja erinomaista hauskuutta. On se minustakin hauskaa. Samalla mielestäni yritän osoittaa lämpöä sille henkilölle - minä olen hänestä kiinnostunut ja tarkkaillut hänen juttujaan. Toiset ärsyyntyvät siitä varmasti kuoliaaksi (mutta eivät uskalla sanoa.)

Jos joku laulaa suihkussa, minulle tulee mahdoton halu käydä katsomassa, kuka siellä hoilottaa. Useimmiten se on sentään oma miekkonen, mutta jotenkin se halu mennä kurkkaamaan on järjettömän suuri. Joskus olen kiusalla avannut oven ja saanut sen verran palautetta, että jospa pysyt kurkkimati. Olen myös kuulemma tiirikoinut isosiskon mallin mukaan vessan ovea lapsena, mutta sitä en tehnyt kyllä kauaa. Sen arvaa miksi.

Jos netissä joku kommentoi jostakin asiasta mielestäni aivan pieleen, niin tulee vastustamaton halu vähän korjata ja kommentoida takaisin. Ihan vähän vain. Aina en kyllä sitä tee, koska internetissä on syytä pitää varansa. Voi joutua yön yli kestäviin kamppailuihin ja sydän sykyttäen sitä odottaa vuoteessa, milloin kuuluu BLIM! ja taas on uusi voitokas vastahuuto kirjoitettu virtuaalimaailmaan. Usein tämäkin tapahtuu miehen kanssa. Ihme ja kumma.

Minusta on hauskaa, jos minulle tapahtuu jotain noloa. Haluan heti alkaa kertomaan, miten noloa se oli ja liioitella. Monet pitävät sitä kummana, että kuin tuo viitsii nauraa omille mokilleen. Mutta minun on pakko. On pakko saada siitä kaikki irti.

Minun on pakko jakaa kaikki mitä minulle tapahtuu. On hyvä, että tämä blogi on siihen yksi purkamiskeino. Muistelen asioita paljon ja tuntuu, että on pakko tallentaa ne edes johonkin. Kirjoittaa jollekin ja jakaa. Suunnitelmissa olisi joskus julkaista kirja, joten olisi aivan huippua saada asioita taltioitua. Niin. Taltioiminen. Se on se mitä teen. On hauska aina pistää monille ystäville yhtä aikaa jokin pöyristyttävä uutinen, kuten miehen takamuksessa kaksi lohta - katso kuvat (Docventuresin nettisivulle tunkaistu kuva, kun he halusivat antaa vapautta - ei olisi kannattanut) tai videopätkä, missä tyttö hyppii tekokaviot jalassaan esteitä.

Minua kiehtoo kaikki outo. En voi sille mitään. Ja myös asiat, joita en täysin ymmärrä. Minun on pakko aina tutustua kaikkiin outouksiin. Jokin aikaa sitten oli keräilty lasten pelottavia sanomisia vanhemmilleen ja hoitajilleen. 

"Tuolla tuulettimen luona seisoo kuollut mies ja tuijottaa meitä."

" Piirsin hirtetyn naisen. Se tulee hakeen sua tänä yönä."

Tämän taipumuksen ikävä puoli on se, että törmää sitten myös niihin todella outoihin tyyppeihinkin. Välillä liian outoihin. Sitten sitä taas nauttii perinteisestä työpäivän harmaasta maanantaista ja Saludo-kahvista, että huh tämä se pysyy tolkussa ja järjessä tämä asia. 

P.S Joskus minä esitän myös "normaalimpaa" kuin olen ja esitän, etten ymmärrä jotakin mistä olen oikeasti hyvin perillä. Esim. horoskoopit. Minä uskon niihin oikeasti. Ja trollaaminen. Ja vanhan ruman miehen cybermanshow. Vähän aika sitten esitin, että ihan kauhee ja epäkiinnostava se. Todellisuudessa moneen kertaan olen kyylännyt. 

Niin kaino sitä on.

Internet - vaarojen ja mahdollisuuksien peili

Eilisessä Docventuresissa käsiteltiin periaatteessa remiksaamista, uuden perustamista vanhalle, mutta myös paljon toimintaa internetissä ylipäätään.

Paljon oli puhetta Tor- ja pimeäverkosta (Tor on siis se, joka tekee sinusta jäljittämättömän ja pimeäverkko on se kaatopaikka, minne lastataan kaikki mahdollinen internet romu - hyvässä ja pahassa.)


Ei se pimeäverkkokaan nimestään huolimatta ole pelkästään paha. Siitä on hyötyä diktaattorien hallinnoimille kansoille ja internet kiellossa eläville. Anonymous- nettiryhmä dokumentissa We Are Legion auttoi mm. Egyptin kansalaisia taannoin saamaan internetin käyttöönsä. Hyvä dokumentti muutes. Monet käyttävät pimeäverkkoa myös työssään.


Toisaalta siellä myydään muun muassa tonnilla intialaisten munuaisia ja sisäelimiä, opetetaan tekemään atomipommi, myydään HIV-positiivista verta ja mitä tahansa kerrostalon yleisavaimista (viestillä: lähetääs porukan kaa riehuu ja varasteleen) lapsipornoon.


Kuten sanottu, siellä on hyviä ja pahoja ihmisiä. Internet heijastaa oikeastaan vain jo olemassa olevaa. Internet ei tarkoita sitä, että pahuus olisi jotenkin yllättäen lisääntynyt. Internet ei ole syy, miksi yhtäkkiä ihmisistä tulikin pahoja.


MUTTA. Sen keinot voivat auttaa pahoja ihmisiä saamaan selville esimerkiksi heidän uhriensa kotiosoitteet, puhelinnumerot, facebook-tiedot ynnä muuta. Sen välineistö tarjoaa uudenlaisen aseen. 


Omaa mieltäni täräytti tällainen Helsingin Sanomien Nyt-liitteen julkaisema uutinen 15.10.2014:  http://nyt.fi/a1305884430502


"Uhkauksista tuli jatkuvia ja entistä rajumpia. Suositulla 4chan-keskustelufoorumilla Quinnia uhkailtiin polvi-ja aivovammoilla. Quinnin kotiosoitetta levitettiin verkossa ja tappouhkaukset muuttuivat konkreettisemmiksi."

"Zoe Quinn ei ole uskaltanut nukkua kotonaan sen jälkeen kun nettivihakampanja käynnistyi toden teolla. Keskiviikkoaamuna Suomen aikaa eli vain tunteja ennen tämän jutun julkaisemista Quinn kertoi Twitterissä joutuvansa muuttamaan uhkausten takia."

" Nettitrollien agenda näyttää olevan voitolla. Viikonloppina bostonilaisen Giant Spacekat-pelinkehitystiimin vetäjä Brianna Wu joutui jättämään kotinsa tappouhkauksien vuoksi. FBI tutkii parhaillaan vloggaaja Anita Sarkeesianin saamia raiskaus-ja tappouhkauksia."

"Zoe Quinnin kaltaisiin naispelintekijöihin henkilöitynyt kriisi ei ole Kauppisen mukaan jatkumoa naispelaajien kohtaamille ennakkoluuloille vaan jotain "ihan uutta ja vastenmielistä".

"Tämä on uudet ja järkyttävät mittasuhteet saanutta järjestäytynyttä nettikiusaamista."


Myös Quinnin seksisuhteita leviteltiin internetissä, olivat sitten tosia tai eivät.

Mistä kaikki tämä mielipaha tulee? Miksi sellaiset asiat, kuin naisviha, rasismi ja tällaisten "vihaisten miesten" kokoontuminen ovat saaneet otteen internetissä ihmisistä ja saavat porukkaa mukaan kiusaamiseen? Miksi lähteä mukaan?

Tällainen saa minut myös vähän pelkäämään internetin voimaa. Vaikkakin se on vain peili oikeille tapahtumille, olisiko Quinn joutunut muuttamaan, jos internetiä ei olisi? Tuskin. Hänen kotinsa ja asuinpaikkansa paljastuminen oli liian suuri uhka. Hän oli vaarassa.

Mitä jos minua tai ystäviäni lähtisi jahtaamaan tällainen "vihaisten nettihakkerien" ryhmä, tappouhkauksineen ja uhkauksine paljastaa kotini ja mahdollisesti tunkeutua sinne ?

Olemmeko turvassa?

maanantai 13. lokakuuta 2014

Ei pahalla, mutta se on normaalia


Nykyään sitä järkytytään kaikesta.

Vessapaperin loppumisesta.

Masennuksesta.

Syrjäytymisestä.

Yhteiskunnan holhoamisesta.


Ennen sitä oli aivan tavanomaista, että kadulla oli kaikenmaailman pummeja ja 80-luvullakin tuli se elokuva Täältä tullaan elämä, eikä silloin mistään syrjäytymisestä puhuttu. Siä meni nuoriso vailla työtä ja oppia viinaksien kanssa. Ja vaa vähä siistii oli se.

Nuorison kuuluu olla vähän hukassa.

Se on normaalia.

Ajoittain kaikki masentuvat jollain tavalla. Se ei tarkoita, että kaikkien tarvitsee heti marssia asemalle ja saada masennuslääkkeet. Jos ei vaikka heti sinne haluamaansa oppilaitokseen pääse. Unilääkkeet samantien ja kaikenmaailman mömmöt. Kammottavia aineita. Minä en ottaisi ikinä.

Sitten mistään ei saisi olla mitään mieltä. Heti on rasisti, fasisti ja sadisti. Ei saa sanoa, että juu en minä usko, että tuo asia on noin tai näin ja kyllä kyseenalaistan tämän nyt.

Ei saa sanoa, että kyllä minä haluaisin, että se meidä opettaja olisi valmentanut tyttöjen jalkapallojoukkuetta kuten poikien. Feministi.

Nää isti-päätteet alkaa uuvuttaa.

Heti ollaan, että mikä tuo luulee olevinaan, että onpas hirveä somettaja. Ei osaa käyttäytyä ollenkaan tuo. ISTI. Ja sitten tulee KKO-päätteet vielä kaupan päälle.

Ja jos sanoo, että kyllä minä siitä välitän, että tuo vasikka päätyy tuommoisii kurjii aitauksii ja emoakaa ei enää näe, ni heti ollaan ituhippi ja lihansyöjien systemaattinen vihaaja ja fanaatikko. Tosikko.

Mitä jos ei aina muutakaan sitä mielipidettään siten miten toiset sen haluaa tarjoiltavan?

Ja jos yhteiskunta holhoaa, niin välistä sehän on vain hyvä asia. Miettii kaikenmaailman katulapsia, joista yhteiskunta viis veisaa tuolla. Ja siis onhan se ärsyttävää, että jotakin tilaa ei saa käyttää kirpputorina paloturvallisuuden takia ja onhan noita ylilyöntejä, mutta en minä kuitenkaan haluaisi yhtään enempää, että sitten palon sattuessa siellä joku kuolisi.

Että jos se yhteiskunta nyt vetää vähän yli tuota holhoamistaan, niin se tarkoittaa, että sitä pitää vähän hioa. Ei ole täydellistä tämä. Se on normaalia.

torstai 2. lokakuuta 2014

Raappaukset, liikenne, silmälasit.

Muutama asia, mistä en jaksa ihmisten kanssa keskustella (ja mistä en oleta heidän loukkaantuvan.)

1. Autot - en tiedä niistä edelleenkään mitään, enkä ole kiinnostunut. Polkupyörtäkin kiinnostaa suunnattomasti enemmän.

2. Liikenne - joo, siä pitää käyttäytyä, mutta se onko joku Matti ajanut fordillaan Jyväskylästä sitä ja sitä tietä ja kuinka kääntyi ikävästi sillai mutkassa. JAAPELI JAA.

3. Remontit - tuleeko saunan lattialle millaista kaakelia ja seinään millaisia raappauksia. Mulla ei oo kommentoitavaa. Sanoisi, jos olisi mitään mitä sanoa aiheesta.

4. Silmälasit ja niiden koostumus ja kunto - en ole käyttänyt ikinä, en jaksa puhua aiheesta, EN TIEDÄ :DD

5. Tv-sarjat kuten Salatut Elämät ja Big Brother. En jaksa puhua niistä. Onneksi tosi tosi harva läheinen niistä viitsii.

6. Oksettavista sairauksista kertominen - pliis  Onhan niitä huumorimielellä joskus, mutta kuka niistä haluaa oikeasti kuulla...


7. Liian henkilökohtaisuuksiin menevät asiat, kuten miten pyyhin nenäni ja miten käyttäydyn vessassa :DDD (Huumorilla tämäkin menee, mutta on niitä jotka vakavalla naamalla...)

Selittelyä.

En olekaan kirjoittanut koko kesänä.

Siis KOKO KESÄNÄ?

Kuvassa uusin mottoni:



WOT?

Antakaa minun selittää, hyvät herrat ja rouvat ja väärää sukupuolta edustavaan ruumiiseen vangitut (lainaus Riku Rantaselta - eläköön Docventures!)

Jooh, syy ei ole siis se, että olen katsonut Docventuresia. Tai on se vähän.

Syy on se, että olen piirtänyt sarjakuvaa, tutkaillut facebookin Oikeutta Eläimille- sivua (ja monia muita), kommentoinut miljardiin asiaan, tehnyt opinnäytetyötä, käynyt koko kesän töissä, käynyt töiden jälkeen salilla, harrastanut sosiaalisia suhteita, käynyt yömyöhäiseen juhlimassa, hoitanut parisuhdetta, kokeillut, elänyt, keittänyt kahvia, nauttinut, nauranut, laulanut (sekin tarkoitus aloittaa harrastuksena - ärsyttää ne viisi vuotiaana aloittaneet...vanhempien pakotteesta menitte! Ettekä nauttineet!) lukenut viisi kirjaa putkeen, hankkinut jälleen Virroilta asunnon ja tavoite olisi valmistua jouluna 2014...

Opetellut tekemään ruokaa viimein! Kuten avokadopastaa.

Ryhtynyt kasvissyöjäksi. Muistan päivälleen! Pian vuos tulee täyteen!

Kävin Prahassa. Upea kaupunki. Loputon kaupunki. Joka päivä kymmenen kilometrin taivallus. Loputon...

Mutta tämä on kaikki teeskentelyä ja selittelyä.

MIKSI EN OLE KIRJOITTANUT?

Varmasti on tullut päähäni yhtä sekopäistä shittiä kuin tähänkin asti.

Asiakastyöt. Nekin minä aloitin. Ihmiset kiinnostuivat kuvataiteellisista kyvyistäni piirtää eläimiä ja aloin tekemään heille työtäni rahasta. Sitä tunnetta ja sitä hyväksytyksi tulemisen autuutta!

Sillekin on koulussa menossa oma web-markkinointi kurssi, missä teen tälle taiteelliselle annilleni oman nettisivun.

Olin myös kuvaamassa Turussa opinnäytetyössänikin hyödynnettävää dokumenttia polyamoristen suhteiden puolestapuhujasta sekä vaikutuksesta mediassa ja politiikassa.

Tavannut uusia ja vanhoja ihmisiä.

Osallistun scifi-prologin tekemiseen MindWaker-levylle kera mahtavien luokkalaisten, jossa hyödynnetään upean ihmisen 3D-taitoja ja minun vähemmän upeita lavastuksellisia, valaisullisia ja tuottajallisia toimintakykyjäni.

Sairastin viikon angiinan. Ollut koulussa ja en ollut koulussa.

Katsonut leffoja ja sarjoja. Jälkiä jättämättä. Silta. Frendit.

Olen ennen kaikkea elänyt.

Oikeastaan ei kaduta edes.

Koska nyt olen täällä taas ja lupaan kirjoittaa.

Lisäpontta antakoon Printtimedia-kurssi, jolle osallistuin.

Yritänpä saada täältä pari juttua jos vaikka päätyisi luokan nettilehteen.

SORONOO.

maanantai 19. toukokuuta 2014

Kansanperinnettä: suomalaisia sanontoja - Höystetty minun mahtavine kommenteineni !


•Ajaa kuin pulloperse sika
- Pullo-mikä? Tiedätkö miltä sika näyttää ?

•Apea kuin kissa paskalla
- Kissat mun mielestä tyytyväisenä kourii kissanhiekkaa laatikossa, eikä oo apeita - koira ehkä paremmin?

•Auttaa kuin housuun kuseminen pakkasella
- Saattaa se auttaakin tosi tilanteessa!

•Edestä kuin enkeli, takaa kuin mankeli
- Ai kuka?

•Eihän tuolla naamalla voi muuta tehdä kuin kusta muuntajaan
- Ei kommenttia

•Hakkaa kuin korppi kalasäkkiä
- Hakkaavatko korpit kalasäkkejä? Missäs kunnossa sitä taas on oltu

•Halpaa kuin saippua
- Saippua ei tosiaan ole halpaa Suomessa! Menkää tonne Tokmanniin itse toteamaan.

•Hankalaa kuin panssarivaunun vuokraaminen armeijalta
- Kuka haluaa vuokrata panssarivaunun ja miksi? Miesten känni-iltaan?

•Harva olo kuin lahnaverkolla
- Verkkoja ei tehdä vain yhtä lajia varten tietääkseni. Siksi ei kannatakaan mereneläviä syödä! Tulee 20 000 delfiiniä, kun haluttiin yksi katkarapu.

•Hauskaa on kuin anopin hautajaisissa
- Onko tämä nyt ymmärrettävä niin, että on helpotus kun anoppi kuolee?

•Hiljaa kuin kusi sukassa
- Kusi sukassa saattaa kyllä lotista ja pitää ikävää meteliä, kun näin tuumii. Hajuhaittaa ainakin se aiheuttaa ja näin meteliä kanssaihmisissä.

•Hiljaa kuin mykkä paskalla
- Laulavatko sitten normaalit ihmiset paskalla ollessaan tai ylipäätään pitävät meteliä?

•Huuli lentää kuin spitaalisten pikkujouluissa
- En ymmärrä.

•Huutaa kuin hyeena
- Hyeenat eivät huuda, vaan nauravat. Katso vaikka Leijonakuningas.

•Huutaa kuin mummo uunissa!
- Ei se kauaa huuda...

•Hävisi kuin pieru Saharaan
- Sinut nähdessään en ihmettele.

•Imee pahemmin kuin lauma villejä pölynimureita
- Pölynimurit eivät ole villejä, vaan aina imutehonsa menettäviä tukkeutuvia p*skiaisia, joihin on aina haettava se omaa merkkiä oleva helkutin pölypussi, joka maksaa vähintään 50 euroa ja sitten menet kotiin ja ei sovi, ja tekee mieli lähtee vaan viikoks kattoon Simpsoneita kaverille.

•Imu on kuin seitsentoistakesäisessä
- Lopeta ajoissa.

•Istuu tärkeänä kuin kissa paskalla
- Nää riittäis jo nää kakkajutut.  Äsken oli apeita ne kissat koita ny päättää. Antaa kakata rauhassa.

•Juo vettä kuin herrojen hevosetkin
- Kyllä ne muutkin eliöt varmaan vettä juo, kuin vaan hevoset.

•Jäi kun tikku paskaan
- Mitä olet syönyt viimeaikoina?

•Jätkä on kuin pystyyn paskannettu lapamato

- Varmasti mielenkiintoinen tuttavuus hän.